Valtion nettorahoitustarve 0,4 miljardia 1998

Korkomenot valtion velasta 31,5 mrd markkaa



Nopean talouskasvun ansiosta valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen supistui viime vuonna peräti 5,7 prosenttiyksikköä. Valtion velka laski tiistaina julkistetun valtion kassalaskelman mukaan viime vuonna 67,7 prosentista 62 prosenttiin kokonaistuotannon arvosta. Vuotta aiemmin velkasuhde parani yhden prosenttiyksikön.


Valtion velan korkomenot kasvoivat viime vuonna vuonna kuitenkin 6,9 miljardia markkaa. Valtion velasta maksettiin kassalaskelman mukaan viime vuonna korkoja yhteensä 31,5 miljardia markkaa, kun korkomenot vuotta aiemmin olivat 24,6 miljardia.

Korkomenojen kasvu nosti niiden osuuden valtion kaikista menoista 15,4 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 12,6 prosenttia. Valtionvelan korkokulut kasvoivat viime vuonna 28,1 prosenttia, vaikka yleinen korkotaso laski. Korot olivat valtion nopeimmin kasvanut menoerä.

Vahva talouskasvu ja valtionyhtiöiden osakkeiden myynti supistivat valtiontalouden nettorahoitustarvetta viime vuonna 13 miljardia markkaa.

Nettorahoitustarve laski kassalaskelman mukaan viime vuonna 380 miljoonaan markkaan, kun se vuotta aiemmin oli 13,4 miljardia. Valtion tulot ilman rahoitustaloustoimia nousivat viime vuonna jo 411 miljoonaa markkaa menoja suuremmiksi.

Valtio otti viime vuonna uutta velkaa nettomääräisesti 5,5 miljardia markkaa. Valtion velka oli vuoden lopussa 420,3 miljardia, kun se vuotta aiemmin oli 418,2 miljardia markkaa. Lyhytaikaisia rahoitusvarauksia valtiolla oli vuoden lopussa 39,2 miljardia markkaa. Varaukset kasvoivat lähes nettolainanoton verran.

Verot kattoivat 72,5% menoista

Valtion tulot ilman lainanottoa kasvoivat viime vuonna 12,4 prosenttia ja nousivat 202,2 miljardiin markkaan. Valtion menot kasvoivat samaan aikaan 4,9 prosenttia ja kohosivat 204,6 miljardiin markkaan.

Valtio kattoi menoistaan viime vuonna 72,5 prosenttia verotuloilla. Vuonna 1997 verotulot riittivät 69 prosenttiin menoista. Valtion verotulot nousivat 148,3 miljardiin markkaan. Ne kasvoivat 10,3 prosenttia edellisvuodesta.

Tulo- ja varallisuusveron tuotto kasvoi 13,1 prosenttia ja nousi 56,6 miljardiin markkaan. Muiden tulon ja varallisuuden perusteella kannettavien verojen tuotto supistui viime vuonna 3,4 prosenttia 2,4 miljardiin markkaan.

Arvonlisäverolla valtio keräsi 49,7 miljardia markkaa ja valmisteveroilla 26,2 miljardia markkaa. Arvonlisäveron tuotto kasvoi 8,9 prosenttia ja valmisteverojen tuotto 6,5 prosenttia vuotta aiemmasta. Autoveron tuotto kasvoi 24,9 prosenttia 5,3 miljardiin markkaan. Moottoriajoneuvovero tuotti miljardin.

Varainsiirtoveron tuotto lisääntyi 46,8 prosenttia ja oli 2,5 miljardia markkaa. Valtion muut verotulot olivat 2,1 miljardia.

Rahoitustasapainon paranemista nopeuttivat viime vuonna valtion yritysten osakemyynnit. Valtio sai niistä tuloja yhteensä 11,1 miljardia markkaa. Myyntituotot kasvoivat 9,5 miljardia edellisvuodesta, jolloin ne olivat 1,6 miljardia markkaa. Kaikkiaan valtiolla oli muita tuloja 45,1 miljardia markkaa.

Menojen kasvusta pääosa korkomenoista

Yli kaksi kolmasosaa valtion menojen kasvusta selittyi viime vuonna velasta maksetun koron kasvulla. Menojen 9,6 miljardin markan kasvuista korkomenojen kasvun osuus oli 6,9 miljardiaa.

Valtion kulutusmenot kasvoivat 1,2 prosenttia 55,2 miljardiin markkaan ja siirtomenot 0,9 prosenttia 102,9 miljardiin. Kulutusmenoista eläkkeiden osuus oli 13,4 ja puolustusvoimien kalustohankintojen 4,8 miljardia markkaa.

Puolet valtion menoista käytettiin viime vuonna siirtomenoihin. Niiden pieni kasvu johtui kasvaneesta valtion osuudesta keva- ja sava-menoista sekä muista siirroista kotimaahan. Valtionavut sen sijaan supistuivat jonkin verran edellisvuodesta.

Valtionapuja kotitalouksille maksettiin viime vuonna 37,3 miljardia markkaa eli 2,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lapsilisiä siitä oli 8,3 miljardia. Valtionavut kunnille supistuvat 2,3 prosenttia 29,5 miljardiin markkaan.

Elinkeinoille maksettiin viime vuonna valtionapuja 14,8 miljardia eli 0,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

STT-IA
30.4.1999


TALOUS -SIVULLE