Venäläisekonomisti varoittaa: Maan talousahdinko vahvistaa alueiden separatismihaluja

Monessa aluejohdossa mietitäänkin nyt, saako oma alue tarpeeksi vastinetta verorahoilleen. Alueiden taloudellinen liikkumavara on hänen mukaansa edelleen kapenemassa. Yksinkertainen laskutoimitus kertoo varakkaiden alueiden johtomiehille, ettei veroruplia kannata tilittää Moskovan kassaan.

Viimevuotinen talouskriisi löi uusia kiiloja Venäjän sisäisiin taloussuhteisiin.

Pijasheva ottaa esimerkiksi Orlovin alueen, jonka aluejohto rajoitti maidon vientiä alueen rajojen ulkopuolelle.
- Maitoa ei saa viedä muualle, vaikka alueella ei ole tarpeeksi käsittelykapasiteettia ja osa maidosta happanee.

Hän ei usko alueiden välisiin suoriin taloudellista yhteistyötä koskeviin sopimuksiin, joitten solmimisesta venäläisviestimet kertovat liki päivittäin.

- Sopimukset eivät velvoita mihinkään. Hän on seurannut Venäjän talouskehitystä viime vuodet aitiopaikalta Venäjän parlamentin ylähuoneen budjettikomitean asiantuntijana. Hän tilitti kokemuksiaan Vetshernyi Peterburg -sanomalehden järjestämässä tilaisuudessa Pietarissa tiistaina.

Kommunistirevanssi?

Vapaan markkinatalouden vankkumaton kannattaja näkee pääministeri Jevgeni Primakovin hallituksen talouspolitiikassa kommunistienemmistöisen duuman hautoman "revanssin" piirteitä.

Duuman kommunistiset talousideologit ovat vaatineet ontuvan markkinatalouden suitsimista, osittaista yksityistämisen peruuttamista, hintasäännöstelyä sekä sotatarviketeollisuuden elvyttämistä, jolloin valtion kassavajetta voitaisiin kaventaa aseviennillä.

Pijasheva pitää oireellisena myös talousministeriössä valmisteltua lakiesitystä valuuttasäännöstelystä. Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi asettamalla valuutanvaihdolle 25 prosentin vero.

Dollarisäästöistä on tullut yhä useamman venäläisen pankki ja hätävara viimeistään sen jälkeen, kun rupla romahti viime vuonna. Lakiluonnos ei ole kuitenkaan edennyt ministeriötä pidemmälle.

Äärimmillään "kommunistinen talousrevanssi" voisi ekonomistin mukaan merkitä jopa maan rajojen osittaista sulkemista ulkomaankaupalta.
- Sitten me kaikki istuisimme täällä ja eläisimme 150 ruplalla.

Viimevuotinen talouskriisi syrjäytti Pijashevan mukaan uudistajat lopullisesti taloudellisesta päätöksenteosta.

Jegor Gaidarin ja Anatoli Tshubaisin kaltaiset markkinatalousmiehet kykenivät siihen asti vaikuttamaan hallituksen talouspolitiikkaan kulisseissa - mm. Gaidarin johtama talousinstituutti osallistui ex-pääministeri Viktor Tshernomyrdinin hallitusten talousohjelmien valmisteluun.

- Nyt meillä on kommunistienemmistöinen duuma ja liittoneuvosto ja kommunistinen hallitus. Vain presidentti Boris Jeltsin ja hänen pikkuinen hallintonsa eivät ole kommunistisia.

Valta vaihtui omaisuuteen

Pijashevan mielestä demokraatit tekivät suuren erehdyksen vaihtaessaan kansallisomaisuutta valtaan nomenklatuuran eli neuvostoaikaisen puolue-eliitin kanssa.
- He kuvittelivat, että luopumalla omaisuudesta heille jää valta, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.

Vaihtokaupassa kärsi mm. tavoite siirtyä vapaaseen markkinatalouteen. Vallan ja rahan liitto loi kasvuperän korruptiolle ja etupiirijaolle.

Uudet omistajat eivät myöskään kiinnostuneet kansantalouden kohentamisen kannalta välttämättömistä uudistuksista - kuten sotateollisuuden ohjaamisesta siviilituotantoon ja kannattamattomien yritysten saneeraamisesta - koska siitä ei ole heille suoranaista hyötyä.

Bisnesjohtajat ovat hankkineet loistoautoja, ja valtion varoja on hassattu "avaruuteen ja datshoihin" tai varastettu.
- Nyt on menossa investointirahojen jako.

Kehitys vaatii vapautta

Pijashevalla on oma resepti maan talouden kohentamiseksi.

- Kehitys on yhtä kuin vapaus. Valtion pitäisi luopua liike-elämän yksityiskohtaisesta sääntelystä, ja muut talouskehitystä jarruttavat esteet, kuten korkea verotus ja rikollisuus, pitäisi raivata pois. Lisäksi palkan- ja veronmaksun laiminlyövät yritykset pitäisi ajaa konkurssiin, ja maanomistuskysymys pitäisi ratkaista demokraattisesti.

Hän panee toivonsa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, koska neuvostoaikaisten teollisuusjättien remontoiminen vaatisi valtavia summia.

Hän uskoo myös, että talouden koheneminen vähentäisi alueiden separaatiopyrkimyksiä. Tosin Venäjä saattaa joutua hajoamisen partaalle poliittisistakin syistä.

- Jos Venäjä esimerkiksi päättää ryhtyä sotatoimiin Jugoslaviassa, alueet, jotka eivät halua siihen osallistua, saattavat pyrkiä irtautumaan, hän varoitti kuulijakuntaansa.

STT-IA
30.4.1999