 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pelkkä koronlasku ei pelasta euroaluetta
Euroopan keskuspankki teki odotetun päätöksen koronlaskusta pääsiäisen jälkeen. Koronlasku oli ensimmäinen euron käyttöönoton jälkeen, ja sen syynä oli euroalueen suurimpien maiden kehno talouskasvu. Laskulla on vaikutuksensa meillä ja muualla.Päätös ei tullut yllätyksenä, mutta sen suuruus oli yllätys. Markkina-analyytikot ja ennustelevat ekonomistit odottivat koron laskevan 3 prosentista 2,75 prosenttiin, mutta lasku olikin kokonaista puoli prosenttiyksikköä. Viitekorko on nyt 2,5 prosenttia. Samaan aikaan myös Englannin pankki ilmoitti 0,25 prosenttiyksikön koronlaskusta. Uusi korko on Englannissa 5,25 prosenttia. Tämä oli jo kuudes koronlasku seitsemän kuukauden aikana. Korkotaso oli Englannissa yhtä alhaalla viimeksi vuonna 1994. Myös Englannin talouskehitys on alkanut hidastua. Varsinkin Englannin teollisuus on vaatinut koronlaskua, koska viime aikoina vahvistunut punta on vaikeuttanut vientiä euroalueelle. Talouselämän ja ammattiliittojen edustajat toivoivat vieläkin suurempaa laskua.
Euroopan keskuspankki luo taloudellista ympäristöäEuroopan keskuspankin johtaja Wim Duisenbergin sanoi heti korkopäätöksen jälkeen, että koronlasku luo suotuisan taloudellisen ympäristön euroalueen kasvupotentiaalille. Duisenbergin mukaan euroalueella ei ole suuria inflaatiopaineita. Hän arveli lisäksi, että alueen talous on hidastumassa, mutta taantumaa ei ole tulossa.Duisenberg korosti, että rahapolitiikka ei riitä yksinään sysäämään Euroopan taloutta liikkeelle. Koronlasku ei myöskään ratkaise työttömyysongelmaa. Suuri työttömyys johtuu Duisenbergin mukaan rakenteellisista tekijöistä ja joustamattomuudesta sekä työmarkkinoilla että tavara- ja palvelumarkkinoilla. Duisenberg kiisti, että Saksan vasemmistolaisen valtionvarainministerin Oskar Lafontainen eroaminen tehtävistään olisi avannut ovet koronlaskulle. Lafontaine vaati useaan kertaan keskuspankkia laskemaan korkoa, mutta pankki ei suostunut. Koronlasku poliittisen painostuksen seurauksena olisi heikentänyt keskuspankin uskottavuutta riippumattomana päätöksentekijänä.
Koronlaskun välittömät vaikutukset vähäisetEuroopan osakemarkkinat hiukan piristyivät koronlaskua odoteltaessa, mutta suurta kiihtymystä ei nähty, sillä Euroopan taloustilanne on kehnonlainen. Erään BBC:n haastatteleman ranskalaisen analyytikon mukaan markkinoiden piristymistä odotetaan vasta vuoden toisella puoliskolla.Euroopan osakemarkkinoilla reagoitiin joka tapauksessa myönteisesti, kun koronlasku osoittautuikin odotettua suuremmaksi. Koronlasku näkyi myös Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla, missä tehtailtiin vaihteeksi taas uusi kurssiennätys. Koronlaskun vaikutus Euroopan markkinoilla oli kuitenkin rajallinen, sillä koronlaskua oli odotettu ja odotus oli jo ehtinyt vaikuttaa osakkeiden hintoihin. Eurooppalaiset kurssit jatkoivat elämäänsä Wall Streetin vanavedessä. Yhdysvalloissa kurssit sahailevat edestakaisin, sillä markkinat ovat käyneet hyvin kuumina hyvin pitkään ja sijoittajat alkavat olla hermostuneita. Viime kuukauden aikana lisähermostumista markkinoille on tuonut Kosovon kriisi. Duisenberg antoi koronlaskun jälkeen selvästi ymmärtää, että uusia koronalennuksia ei enää ole tulossa. Nähtäväksi jää, riittääkö tämä hillitsemään markkinoiden tulevia odotuksia uusista koronalennuksista.
Vaikutus euroalueen talouteen myöhemminOn hiukan epävarmaa, miten koronalennus tulee vaikuttamaan euroalueen talouden kehitykseen. Jos lamasta tulee syvä, ei tehty alennus riitä, vaan niitä tarvitaan lisää. Japanissa korot on pudotettu 0,15 prosenttiin, mutta talouskasvua vain ei ole syntynyt. Duisenbergin mukaan korkoalennuksen vaikutukset näkyvät euroalueen taloudessa vasta vuoden tai kahden viiveellä.Euroalueen oikean korkotason määrittäminen on hankalaa, sillä suhdanteet ovat eri maissa jonkin verran eri vaiheessa. Reuna-alueilla pienet maat kuten Suomi ja Irlanti ovat suhdannehuipulla, kun taas keskellä Eurooppaa suuret maat ovat suhdannekuopassa. Euroalueen koron määrittämisessä on suuri merkitys Saksan taloudella, joka yksinään vastaa lähes puolta koko euroalueesta. Saksan talouskehitys on kehno ja vaikka kotimainen kysyntä piristyi tammikuussa, niin teollisuuden tilauskanta heikkeni edelleen. Saksan työttömyys väheni maaliskuussa 11,6 prosentista 11,1 prosenttiin, mutta luvuissa ei ole otettu kausivaihtelua huomioon. Saksan valtionvarainministeri Hans Eichel arvioi tämän viikon alussa Washingtonissa, että Saksan talouskasvu jää tänä vuonna alle kahden prosentin. The Economist -lehdessä ennustetaan vain 1,5 prosentin kasvua. Valtionvarainministeriön inflaatioarvio on 1,2 prosenttia ja työttömyyden on laskettu alenevan 10,6 prosenttiin.
Suomi on omalaatuinen maaSuomessa tilanne on toinen. Valtionvarainministeriömme on arvioinut kansantuotteemme kasvavan 3,6 prosenttia, Meritan tuoreessa arviossa puhutaan 3,7 prosentista. Inflaatio jää ministeriön arviossa 0,8 prosenttiin ja Meritalla yhteen prosenttiin. Tämän vuoden työttömyysluvuksi ministeriö ennustaa 10,2 prosenttia ja Merita 10,3 prosenttia.Kasvuluku on kieltämättä huikea, mutta kasvu keskittyy Nokiaan ja tietotekniikka-alalle. Perinteinen osa teollisuudesta on ottamassa takapakkia. Koronlasku voi helpottaa vaikeuksiin ajautuneiden alojen tilannetta, mutta samalla se aiheuttaa menestysalojen ylikuumenemista ja kustannustason nousua. Suomessa on samaan aikaan nopea talouskasvu ja suuri työttömyys. Maamme jäykät työmarkkinat eivät ole kyenneet seuraamaan elinkeinorakenteen nopeaa muutosta 90-luvulla. Menestyvät alat potevat työvoimapulaa samaan aikaan kun kortistot ovat täynnä taantuvien alojen entisiä työntekijöitä. Tätä ongelmaa ei tietenkään voi millään koronlaskulla ratkaista. Koronlasku voi edistää vientiämme, jos Keski-Euroopan suuret taloudet pääsevät jaloilleen. Tämä sillä edellytyksellä, että kustannukset pysyvät meillä kurissa, mikä kuitenkin voi olla vaikeaa työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Valtionvarainministerit tarkkoina kuin porkkanatEuroopan keskuspankki julkisti 16.4. ensimmäisen vuosiraporttinsa, jossa korostettiin rakenteellisten uudistusten tärkeyttä ja tiukkaa budjettikuria lääkkeinä uhkaavaan lamaan. Samaan aikaan käydyssä valtionvarainministerien kokouksessa Dresdenissä kaikki euroalueen ministerit lupasivat pienentää budjettiensa alijäämiä ja aloittaa talousuudistukset.Euron kurssin jatkuva lasku on lisännyt intoa tiukkoihin budjetteihin. Euron uskottavuus on sidoksissa euromaiden talouspolitiikan uskottavuuteen. Jos valuuttamarkkinoilla aletaan vasemmistolaisen elvytyspolitiikan seurauksena odottaa suuria budjettialijäämiä ja inflaatiota, niin euron kurssi putoaa pöristen kuin taivaalta alasammuttu vapputeekkari. Kaikki vasemmistolaiset ministerit eivät kuitenkaan säästölinjaa kakistelematta niele. Esimerkiksi Ranskan valtionvarainministeri Dominique Strauss-Kahn puhui pitkän aikavälin strategiasta, jolla yhdistettäisiin valtion menojen valvonta työllisyystavoitteisiin ja innovatiivisten projektien rahoitukseen. Kosovon kriisistä aiheutuvat kustannukset voivat myös tehdä budjettileikkaukset vaikeiksi. Samalla kriisi voi lisätä yleistä epävarmuutta ja heikentää kuluttajien luottamusta talouden kehitykseen. Käy niin kuin Japanissa: kaikki alkavat säästää pahan päivän varalle ja silloin paha päivä koittaa. Sodan aiheuttama poliittinen epävarmuus on BBC:n mukaan jo näkynyt Saksan ja Ranskan osakemarkkinoilla sijoittajien intoa vähentävänä tekijänä. Syitä voi kyllä olla muitakin, ja osa niistä istuu euromaiden hallituksissa.
HEIKKI JANTUNEN |
TALOUS -SIVULLE