Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Vuoden 2000 kynnyksellä:

Menneisyys sitoo Itä-Euroopan valtiot toisiinsa vielä vuosiksi



Neuvostoliiton harmaana satelliittiblokkina tunnetut keskisen Itä-Euroopan valtiot lähtevät uudelle vuosituhannelle eri tilanteesta. Yhteistä suurimmalle osalle on kuitenkin paitsi yhteinen menneisyys myös tulevaisuuden suunta, jonka päämääränä on integroituminen läntiseen Eurooppaan.


Suurin epävarmuustekijä alueella on Balkan. Jugoslaviasta irtautuneista valtioista vain Slovenia on vakaalla, ennustettavalla tiellä. Jäljelle jääneen Jugoslavian ydin, Serbia on uhka koko Itä-Euroopan vakaudelle.

Jugoslavian liittotasavallan pienempi osapuoli Montenegro on irrottautumassa Belgradin komennosta, eikä Kosovolla ole aikeita palata osaksi Serbiaa.

Toisena ydinkysymyksenä pidetään Bosniaa: jos rauha rakoilee Bosniassa, se voi aiheuttaa ketjureaktion koko alueella.

Varsinkin Itä-Euroopan köyhimpien maiden, Bulgarian, Romanian ja aiemmin Jugoslaviaan kuuluneen Makedonian talouskehitys on hyvin riippuvainen siitä, mitä Jugoslaviassa tapahtuu.

Pessimistisimpien arvioiden mukaan Balkanilla on tällä hetkellä vain tulitauko.

- Alueella ei ole koskaan ollut rauhaa, vaan ainoastaan eripituisia tulitaukoja sotien välissä, tiivistää asian Vojvodinan maakunnassa Serbiassa ilmestyvän unkarinkielisen Magyar Szo -päivälehden päätoimittaja Sandor Balint.

Balkanin vakaussopimuksen tuloksellisuutta ja ns. kansainvälisen yhteisön onnistumista alueen demokratisoinnissa epäillään hyvin yleisesti keskisessä Itä-Euroopassa.


Puola ottaa ohjat käsiinsä

Englanninkielisen Business Central Europe -viikkolehden varapäätoimittaja Ana Nicholls Lontoosta arvioi, että yhteisen lähihistorian vuoksi keskisen Itä-Euroopan maita pidetään yhtenä samankaltaisten maiden ryhmänä vielä kauan.

- Ne nähdään suhteellisen köyhinä ja kehittymättöminä maina, jotka haluavat rikastua. Lähentyessään EU:ta ne joutuvat käymään läpi samankaltaisia uudistuksia, ja EU sanelee niiden tulevaisuuden pitkälle uuden vuosituhannen alkuvuosina, Nicholls sanoo.

Muutosten samankaltaisuudesta huolimatta kunkin valtion ominaispiirteet ja erot alkavat korostua, ja valtiot erottuvat vähitellen yksittäisinä kansakuntina eivätkä yhtenäisenä blokkina. Keskisen Itä-Euroopan suurin valtio Puola on saamassa takaisin historiallisen merkityksensä ja siitä on tulossa alueen taloudellinen ja poliittinen mahtitekijä.

Saksan naapurissa olevalla lähes 40 miljoonan ihmisen kansakunnalla on myös suurimmat ongelmat ratkaistavanaan.

Uusi vuosituhat tuo suuria muutoksia puolalaiseen yhteiskuntaan. Erityisesti sen monimiljoonainen maatalousväestö tulee kokemaan järisyttäviä aikoja, joiden lähestyminen on jo nyt saanut aikaan hermostunutta levottomuutta maanviljelijöiden joukoissa.


Hidas tie myös psykologisesti

Budapestissa ilmestyvän The Hungarian Quarterly -aikakausikirjan päätoimittaja Miklos Vajda sanoo, että itäeurooppalaisia yhdistävät raskaan neuvostojärjestelmän psykologiset, kulttuuriset ja sosiaalit seuraukset.

- Ihmisten on muututtava passiivisista hallinnon kohteista aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa suhteessaan valtioon, Vajda sanoo.

Hänen mukaansa markkinatalouden toiminnan ymmärtäminen on vaikea ja aikaa vievä tehtävä. Kymmenen vuotta sitten alkanut markkinatalous on kohdellut kaltoin suurta osaa entisten sosialistimaiden kansalaisista.

Alkuvuosien villi kapitalismi on pettänyt ja huijannut miljoonilta ihmisiltä säästöt pyramidirahastojen romahtaessa, pankkien ajautuessa konkurssiin ja rakennusyhtiöiden jättäessä sijoittajat nuolemaan näppejään.

Vain harvoissa maissa uusi poliittinen hallinto on kyennyt saavuttamaan ihmisten luottamuksen, sillä esimerkiksi syvällä hallintokoneistossa olevaa korruptiota ei ole kyetty pistämään aisoihin.


"Meitä ei vieläkään oteta vakavasti"

Sofiassa toimivan Eurooppa-instituutin johtokunnan puheenjohtaja Stanislav Daskalov sanoo, että länsimaat eivät ota Itä-Euroopan maita ja niiden ongelmia tarpeeksi vakavasti.

- Vuosituhannen vaihtuessa lännen on muutettava asennettaan. Me tarvitsemme lisää investointeja ja rahaa, jota meille luvattiin 10 vuotta sitten, kun kommunismi romahti. Kyse on Euroopan vakaudesta, Daskalov toteaa.

Daskalov pitää nöyryyttävänä EU:n sanelupolitiikkaa, joka hänen mukaansa tulee selvästi esille laajenemista koskevissa ehdoissa.

- Välillä tuntuu siltä, että mitä enemmän yritämme lähentyä EU:ta, sitä kauemmaksi joudumme, Daskalov sanoo ja tunnustaa kunnioittavansa Unkarin poliittista johtoa, joka sitkeästi vaatii EU:lta selkeää laajenemisaikataulua ennen vuosituhannen vaihtumista.

STT-MH
31.12.1999


Ulkomaat -sivulle