Politiikan vuosi 1999: Vaalit juoksuttivat poliitikkoja, Lipposen kausi jatkui

Paavo Lipposen (sd.) valtakausi pääministerinä jatkui ja keskusta aloitti toisen peräkkäisen oppositiokautensa. Martti Ahtisaari niitti viimeisenä presidenttivuotenaan mainetta Kosovon rauhantekijänä.

Eduskuntavaaleissa jännitettiin sitä, nouseeko keskusta ohi SDP:n suurimmaksi puolueeksi. Voitto olisi avannut oppositioon joutuneelle Esko Aholle tilaisuuden yrittää uuden hallituksen kokoamista.

Keskusta voitti 4 lisäpaikkaa, mutta se ei aivan riittänyt, ja SDP pysyi eduskunnan suurimpana ryhmänä. Iloa ykkösaseman pitämisestä laimensi kitkerä vaalitappio. SDP oli menettänyt 170 000 äänestäjää ja 12 kansanedustajan paikkaa.

Vaalien ääniharavaksi nousi Helsingin vaalipiiriin siirtynyt valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.), joka keräsi pääkaupungissa yli 30 0000 ääntä.

Paavo Lipposen (sd.) ensimmäisessä hallituksessa mukana olleet puolueet sopivat nopeasti jatkamisesta samalta pohjalta. Hallitukseen kovasti yrittänyt keskusta sai aloittaa toisen peräkkäisen oppositiokautensa.

Lipposen ykköshallituksen muutkin avainministerit jatkoivat entisissä tehtävissään: Niinistö valtiovarainministerinä ja Tarja Halonen (sd.) ulkoministerinä.

Hallitusohjelmasta sorvattiin poikkeuksellisen yksityiskohtainen. Siinä lyötiin lukkoon mm. useita valtion seuraavan vuoden budjettiesityksen yksittäisiä asioita.

Lipposen ykköshallituksessa tapahtui vaalikauden lopulla vielä yksi vaihdos. Liikenneministeri Matti Aura (kok.) erosi tammikuussa Sonera-jupakan vuoksi, ja tilalle tuli kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.).

Lipponen kiukutteli Heidi Hautalalle

Kansalaisten vaali-into oli laskenut jo eduskuntavaaleissa, mutta kesäkuun EU-vaaleissa se suorastaan romahti. Äänestämässä kävi harvempi kuin joka kolmas.

SDP ja vasemmistoliitto menettivät tälläkin kertaa. Vihreät saivat yhden lisäpaikan ja kristillinen liitto ensimmäiseksi euroedustajakseen Eija-Riitta Korholan. Vaalien äänikuningattareksi nousi vihreiden Heidi Hautala.

Vaali-illasta muistetaan pääministeri Lipposen tapa vierittää syy laimeasta äänestysinnosta Hautalan niskoille, tämä kun oli pitänyt esillä euroedustajien etuisuuksia ja EU:ssa ilmenneitä väärinkäytöksiä.

Jaakonsaari sai lähteä

Sosiaalidemokraatit setvivät eduskuntavaalitappionsa syitä kevään puoluekokouksessa. Tyytymättömyys purkautui varapuheenjohtajan vaalissa. Edellisen hallituksen työministeri Liisa Jaakonsaari sai tehdä tilaa kansanedustaja Säde Tahvanaiselle.

Myös kokoomuksessa puoluejohto nuorentui hieman, kun uusiksi varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Ville Itälä ja Sari Sarkomaa.

Nuorsuomalaisten molemmat kansanedustajat menettivät paikkansa vaaleissa, ja puolue päätti pian sen jälkeen lopettaa toimintansa.

Keskustan ääniharaviin kuulunut Sulo Aittoniemi loikkasi vaalien jälkeen puolueen eduskuntaryhmästä ja perusti oman alkiolaisen keskustaryhmänsä.

Ruotsalaisen kansanpuolueen ryhmä supistui elokuussa yhdellä, kun Rainer Erlund kehotuksen jälkeen jätti ryhmän. Erlundia oli epäilty lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä.

Presidentin vaaliin kompastellen

Presidenttiehdokkaasta päättäminen meni enemmän tai vähemmän sähläämiseksi sekä SDP:ssä että kokoomuksessa.

SDP:ssä puolueosastot joutuivat tekemään ehdotuksia esivaaliehdokkaista tietämättä, onko Martti Ahtisaari saatavissa ehdokkaaksi toiselle kaudelle. Kokoomus oli jäädä ilman omaa ehdokasta, kun Niinistö ja aluksi myös puhemies Riitta Uosukainen kieltäytyivät.

Tarja Halonen päihitti SDP:n esivaalissa Pertti Paasion ja Jacob Södermanin. Aiemmin laskussa ollut Ahtisaaren kannatus kääntyi mielipidemittauksissa nousuun tämän onnistuneen Kosovo-sovittelun ansiosta.

Keskustan esivaalissa Esko Aho voitti haastajansa Paavo Väyrysen lopulta selvin luvuin. Väyrynen pitää keskustan väkeä jännityksessä jo uudella asialla. Hän saattaa pyrkiä uudelleen keskustan puheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokouksessa.

RKP:n ehdokkaan Elisabeth Rehnin tueksi perustettiin Helmi 2000 -liike. Risto Kuisma pyrkii presidentiksi oman remonttiryhmänsä ehdokkaana ja Ilkka Hakalehtoa tukevat perussuomalaiset. Vihreät nimesivät Heidi Hautalan ehdokkaakseen jo edellisenä vuonna.

Vasemmistoliitto päätyi lopulta yksimielisesti siihen, ettei se aseta omaa ehdokasta. Puolue liputtaa kuitenkin näkyvästi Halosen puolesta. Myöskään kristillisellä liitolla ei ole omaa ehdokasta.

Historiallinen perustuslaki

Eduskunnan vuoden tärkeimmäksi päätökseksi jäi uuden perustuslain hyväksyminen. Ensi maaliskuussa voimaan tuleva muutos on suurin sitten perustuslakien säätämisen.

Uusi perustuslaki vähentää presidentin valtaa mm. hallituksen muodostamisessa ja rajoittaa sitä myös ulkopolitiikassa.

Kuluvan vuoden kauaskantoisia uutuuksia on myös viranomaisten toiminnan avoimuutta lisäävä julkisuuslaki. Uusi tupakkalaki kieltää sauhuttelun ravintoloiden baaritiskeillä ja rajoittaa sitä muuallakin ravintoloissa.

STT-MH
31.12.1999

Politiikka -sivulle