Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Ulkopolitiikassa ei ole varaa kiistellä

Uusi presidentti velvoitetaan yhteistoimintaan



Yhteistoiminta on avainsana maaliskuun alussa voimaan astuvassa uudessa perustuslaissa, kun se määrittelee presidentin ja valtioneuvoston väliset suhteet. Presidentin ja valtioneuvoston on löydettävä yhteiset toimintalinjat niin ulko- kuin sisäpolitiikassakin.


Eduskunnalle vastuullisen valtioneuvoston rooli korostuu. Sisäpolitiikan puolella suurin presidenttiä koskeva muutos on se, että vastuu hallituksen muodostamisesta siirtyy selkeästi eduskunnalle.

Vuonna 1992 asetettua valtiosääntökomiteaa johtanut eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen luonnehtii tältä osin muutosta presidentin siirroksi reserviin.

Sen sijaan ulkopolitiikan alueella ei hänen mielestään tapahdu mitään radikaalia muutosta päätöksentekojärjestelmässä, jos tulkitaan oikein jo voimassa olevia säännöksiä.

Uuden perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Yhteistoimintavelvoite löytyy jo nykyisestä hallitusmuodosta, mutta nyt se on selkeästi kirjoitettu.

Myös EU-asioiden käsittelyä koskevat säännökset ovat entistä selkeämmät, eikä tulkintaerimielisyyksiä pitäisi enää päästä syntymään.

Suomen edustautumisesta EU-toimielimissä päättää viime kädessä valtioneuvosto, mutta senkin on käytettävä valtaansa yhteistoiminnassa presidentin kanssa.

Kumman sana sitten painaa ristiriitatilanteissa?
- Ulkopolitiikka on Suomen kaltaisessa maassa sen tyyppinen asia, ettei siinä sovi laskea hihamerkkejä eikä koetella nappien kestävyyttä, Tiitinen huomauttaa.


Tervettä järkeä päätöksenteossa

Perustuslain kirjoittamisessa on pyritty yleisluontoiseen säännösten muotoiluun, joka sallii kaikille päätöksentekoon osallistuville terveen järjen käytön.

Yhteistoimintavelvoite on molemminpuolinen. Jos se pidetään mielessä, niin selvitään yhdestä jos toisestakin ongelmasta.

Tiitisen mukaan presidentinvaalikamppailun alkuhämmennyksessä ehdokkaat lausuivat presidentin valtaoikeuksista sellaistakin, joka ei ollut aivan "kirjan mukaista" tekstiä.

- Olen huomannut, että viime aikoina kirjat on luettu täsmällisemmin ja lausunnot ovat siirtyneet enenevästi perustuslain puitteisiin.

Presidentti on Tiitisen arvion mukaan taustavaikuttajana juuri niin vahva kuin hän henkilönä on. Lisäksi uudellakin presidentillä on ulkopoliittisen päätöksentekijänä vahva asema ja sisäpolitiikassakin muodollista valtaa mm. virkanimityksissä.

Presidentin toimintaan vaikuttaa luonnollisesti myös se, millaisissa yhteiskunnallisissa oloissa vaalikausi sujuu.
- Voidaanko elää rauhallisessa sisäpolitiikkaan painottuvissa oloissa vai onko maailmanmeno sellainen, että painopiste on ulkopoliittisissa ja kansainvälisissä asioissa.


Suora kansanvaali tuo myös ongelmia

Presidentti valitaan nyt toista kertaa suoralla tarvittaessa kaksivaiheisella kansanvaalilla. Yleisesti ottaen tällaista muutosta halusivat poliitikot, kun taas asiantuntijat olivat sitä vastaan.

Myös Tiitinen näkee ongelmana sen, että tasavallassa on kaksi valtuutensa suoraan kansalta saavaa valtioelintä. Valtiojärjestelmän toimivuuden kannalta tilanne ei ole paras mahdollinen.

Muutos on kuitenkin toteutettu niin äskettäin ja perusteellisen harkinnan - siitä on lähdettävä - jälkeen, ettei uudelleenarviointiin ole ainakaan tässä vaiheessa syytä mennä.

- Yksi ja toinen on havainnut, millaisiin yksityiskohtiin presidentin valintaprosessissa suora vaali on johtanut. Kaikki ei ole puhunut sen puolesta, että tämä vaalitapa olisi kaikilta osin paras mahdollinen.

Tiitinen viittaa mm. edellisissä vaaleissa tapahtuneeseen ehdokkaiden roskapussien sisällön vertailuun.

Presidentinvaaleissa valitaan kuitenkin henkilöä, joka toimii instituutiona ja symboloi tasavaltaa. Joku arvokkuus pitäisi Tiitisen mukaan säilyttää myös valinnassa. Erityinen vastuu on hänen mielestään tiedotusvälineillä.


Presidentin sana painaa edelleen

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ville Itälä (kok.) pitää tasavallan presidenttiä merkittävänä poliittisen vallan käyttäjänä vielä uuden perustuslain voimaantulon jälkeenkin.

Itälä tulkitsee presidentin sanovan perinteisen ulkopolitiikan alalla viimeisen sanan, jos valtioneuvosto ja presidentti joutuvat napit vastakkain. Johdonmukainen ulkopolitiikka vaatii kuitenkin onnistukseen molemminpuolista yhteistyötä.

Itälä arvioi, että presidentin valtaoikeudet ovat nyt kohtuullisen hyvin sopusoinnussa sen kanssa, että presidentti valitaan suoralla vaalilla. Lopputulos on hyvä kompromissi. Henkilökohtaisesti hän olisi ollut valmis viemään presidentiltä vielä lakiesitysten antamisen ja lakien vahvistamisen.

Myös nimityspolitiikassa olisi Itälän mukaan voinut tehdä tiukennuksia. Presidentin roolin olisi voinut lisäksi poistaa kokonaan hallituksen muodostamisprosessista.

STT-MH
31.12.1999


Politiikka -sivulle