Vaikka terveyttä ei voi ostaa…
Terveyserot kasvavat kuin tuloerot
Terveyserot käyttäytyvät vähän samaan tapaan kuin tuloerot. Terveyspoliittisista ponnisteluista huolimatta meitä suomalaisia ei saada tasatervehdytettyä, vaan terveyserot päinvastoin kasvavat tuloerojen tavoin eri väestöryhmien kesken ja eri alueiden välillä.Etelä- ja Länsi-Suomessa eletään terveempinä ja pitempään kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Rikkaat ja koulutetut kituvat keskimäärin vähemmän kuin kyykkyyn lyhistetyt vähävaraiset.
Kuolleisuuserot sosiaaliryhmittäin ovat kasvaneet. Eniten koulutetulla väestöryhmällä on selvästi paremmat eväät elää pitempään terveenä kuin alemmilla sosiaaliryhmillä, vaikka sananparren mukaan terveyttä ei voi ostaa rahalla.
Edullisesta elinajan kehityksestä huolimatta väestöryhmien väliset terveyserot ovat säilyneet suurina, todetaan Sosiaaliturvan suunta 1999-2000 -raportissa. Terveyserot ilmenevät erityisesti sukupuolten, sosiaaliryhmien ja eri alueiden välillä.
Suomalaisnaiset ansaitsevat huomattavasti miehiä vähemmän, mutta elävät heitä keskimäärin seitsemän vuotta kauemmin. Ero on läntisen Euroopan suurimpia. Vastasyntyneen tyttövauvan odotetaan elävän lähes 81-vuotiaaksi, mutta poikavauvan päivät päättyvät keskimäärin 73,5-vuotiaana.
Poikavauvan ennuste paranee, jos hän aikuistuttuaan kohtaa elämänsä naisen ja kasvattaa mukavan perheen. Naimisissa olevilla miehillä elämä jatkuu pitempään kuin naimattomilla, eronneilla ja leskillä.
Depressiossa eläkkeelle
Suomalaisten terveydentila on pitkällä aikavälillä parantunut ja keskimääräinen elinikä on pidentynyt parissa vuosikymmenessä yli kuudella vuodella. Suomalaiset naiset elävät yhtä pitkään kuin eurooppalaiset naiset keskimäärin, mutta miehet eivät saavuta Euroopan miesten keskiarvoja.
Kuolleisuustilastot osoittavat, että väestö selvisi lamasta hyvin, mutta kun ihmisiltä itseltään kysytään vointia, käy ilmi, että pitkäaikaissairastavuus ja psyykkinen oireilu ovat lisääntyneet.
Verenkiertoelinsairaudet johtavat yhä kuolleisuustilastoja. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveydenhäiriöt, allergiat, diabetes ja dementia ovat niiden ohella tärkeimpiä ihmisten terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia.
Työkyvyttömyyttä aiheuttaa tällä hetkellä eniten mielenterveyden häiriöt. Vaikeiden, psykoottistasoisten mielenterveyshäiriöiden esiintyminen on pysynyt suunnilleen vakaana, mutta erityisesti depression eri muodot yleistyvät 90-luvulla. Tämä näkyy selvästi uusissa eläkepäätöksissä.
Dementiasta kansantauti
Jos usko kasautumisteoriaan on vankka, yhä useampi suomalainen on kymmenen vuoden kuluttua kutiava, köhivä, lihava dementikko.
Nopeimmin yleistyviä terveysongelmia nimittäin aiheuttavat astma ja allergiat. Molempien hoito on onneksi tehostunut eikä edellytä sairaalahoitoa yhtä usein kuin aikaisemmin.
Väestön vanhetessa yhä useampi lisäksi dementoituu. Dementiaa voi nimittää kymmenen vuoden kuluessa jo kansantaudiksi, sillä vuonna 2010 dementiaa sairastavia arvioidaan olevan yli 90 000.
Ylipainon seurauksena puhjenneet sairaudet saattavat vastaisuudessa kuormittaa terveydenhuoltoa jopa enemmän kuin tupakasta aiheutuvat sairaudet. Ylipainoisten osuus aikuisista on väestötutkimusten mukaan hieman noussut ja on nyt 11 prosenttia. Painoa kertyy erityisesti 45 ikävuodesta lähtien.
Tolkkua maksuihin
Suomen terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Euroopan suurimpia, eikä suuria muutoksia ole näköpiirissä. Nyt kuitenkin todetaan, että avohoidossa olevan potilaan maksujen yhteissumman tulisi olla alhaisempi kuin saman potilaan oleskelun maksut laitoshoidossa.
Asetusta asiakasmaksuista on muutettu siten, ettei yhden perheenjäsenen sairastaminen saa viedä muun perheen koko toimeentuloa. Kun maksu on 80 prosenttia asiakkaan nettotuloista, on joissakin tilanteissa perheen toimeentulo romahtanut perheen elättäjän jouduttua pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Uuden säädöksen mukaisesti maksun alentamista harkitaan tapauskohtaisesti.
Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuille on esitetty maksukattoa vuoden alusta lähtien, ettei paljon palveluja käyttävien rasitus kasvaisi kohtuuttomaksi. Hallituksen esitystä valmisteltaessa maksukatoksi kaavailtiin 3 500 markkaa 12 kuukauden jaksolla, joka ei ole sidottu kalenterivuoteen.
MARGIT HARA
31.12.1999
