Vuoden vaihteessa muutoksia verotuksessa
Vuoden vaihteessa verotuksessa tapahtuu rutkasti muutoksia. Tuloverotus kevenee, pääomatulovero nousee ja kaikki pankkitalletusten korot muuttuvat ensi kesäkuussa veronalaiseksi tuloksi.
- Vuoden 2000 veroasteikkolaki
Vuoden 2000 tuloveroasteikko lievenee tämän vuoden
asteikkoon verrattuna. Tulorajoja on lievennetty 1
prosentilla kaikissa tuloluokissa. Varallisuusveron ja
yhteisöjen varallisuusveron määrä pysyy ennallaan.
- Pääomaveroprosentti nousee
Pääomatulojen sekä yhteisön ja yhteisetuuden
tuloveroprosentti on 29 vuodelta 2000 toimitettavasta
verotuksesta alkaen. Muutos koskee myös mm.
korkotulon lähdeveroa sekä rajoitetusti verovelvollisia.
- Yhteisöveron jako-osuuksien muutokset
Yhteisöveron veronsaajaryhmien jako-osuudet
muuttuvat pysyvästi siten, että valtion osuus on
61,12, kuntien 37,25 ja seurakuntien 1,63 prosenttia.
Jako-osuuksia sovelletaan verovuodesta 2001.
Verovuonna 2000 sovelletaan valtion ja kuntien osalta
väliaikaisia jako-osuuksia siten, että valtion osuus on
61,98 prosenttia ja kuntien osuus 36,39.
Kaikki pankkitalletusten korot ovat veronalaista tuloa
1.6.2000 alkaen. Korkoja verotetaan korkotulon
lähdeverotuksen mukaisesti eli veron määrä on 29
prosenttia.
- Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut
Vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen
täysimääräistä verovähennysoikeutta on tiukennettu.
Vakuutuksen, joka on otettu 23.6.1999 jälkeen,
täysimääräisen vähennysoikeuden edellytyksenä on,
että vakuutettu siirtyy eläkkeelle aikaisintaan 60
vuotta täytettyään ja enimmäiseläketaso muodostuu
60 prosentiksi.
Ennen 1.1.1992 otettujen yksilöllisen
vapaaehtoisen eläkevakuutukseen sisältyvä verotuki
säilyy nykyisellään.
Puoliso voi vähentää
ansiotuloistaan täysimääräisenä toisen puolison
eläkevakuutusmaksuja enintään 15 000 markkaa
vuodessa vuodelta 2000 toimitettavasta verotuksesta
alkaen.
- Kotitaloustyön väliaikainen verotuki
Kotitalouksien väliaikaista työllistämisen verotukea
Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä jatketaan
vuodella eli vuoden 2000 loppuun.
Valtion tuloverosta
tehtävä vähennys voidaan tehdä yksityisen
kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön sekä asunnon
kunnossapito- tai perusparannustyön perusteella.
- Tuloverolain muita muutoksia
Vuoden 1993 pääomaverouudistukseen liittyneestä
ylimääräisestä korkovähennyksestä luovutaan vuodelta
2000 toimitettavasta verotuksesta alkaen. Vähennys
säädettiin korvaamaan asunto- ja opintolainojen
verovähennyksessä tapahtunutta muutosta.
Jos puolisolla on ollut vuonna 1996 oikeus yksinäisen
eläketulovähennykseen, puolisona verotettavalle
verovelvolliselle myönnetään yksinäisen
eläketulovähennys myös siinä tapauksessa, että
verovelvollisen ansiotulot, vaikkapa satunnaisien
tulojen vuoksi, ovat estäneet eläketulovähennyksen
saamisen.
Vähennys myönnetään takautuvasti
verovuodesta 1997 alkaen. Jos verohallinto ei
oma-aloitteisesti oikaise verotusta, oikaisua voi hakea
myös itse.
Oman asunnon luovutustappion voi vähentää vuodelta
2000 toimitettavasta verotuksesta alkaen, jos
asunnosta saatu luovutusvoittokin olisi ollut
veronalaista.
Ulkomailla tehdystä työstä saadun palkan
verovapautta, ns. kuuden kuukauden sääntöä,
jatketaan vuoden 2000 loppuun.
Suomalaisen yhtiön ulkomaiselta tytäryhtiötä saamien
ja edelleen ulkomaisille osakkailleen jakamien
osinkojen kansainvälistä kaksinkertaista verotusta
koskevia säännöksiä on lievennetty.
Lievennettyjä
säännöksiä sovelletaan sellaisessa
verosopimusvaltiossa asuvan yhteisön jakamaan
osinkoon, jossa yhteisöjen tulovero ei olennaisesti
eroa Suomessa suoritettavasta verosta. Lakia
sovelletaan vuodelta 2000 toimitettavasta
verotuksesta alkaen.
Jäämaksuluokkavähennyksen voi tehdä Euroopan
talousalueeseen kuuluvasta valtiosta vuosina 1999 ja
2000 tilattujen, vähintään 100 rekisteritonnin
jäävahvisteisten alusten perusteella.
Sijoituskulta vapautetaan arvonlisäverosta siihen
sovellettavan erityisjärjestelmän puitteissa.
Vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävää vapautusta
arvonlisäveron suorittamisesta jatketaan vuoden 2000
loppuun.
Irtotupakan verotuksen muutos vuoden alusta nostaa
savukkeiksi käärittävän tupakan hintaa noin 7 % ja
piippu- ja savuketupakan hintaa noin 4 %.
Kiinteistöverotuksen vähimmäisveroprosentteja on
nostettu siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti on
0,50-1,00. Vakituisten asuinrakennusten
veroprosentti on 0,22-0,50.
Rakentamattomalle rakennuspaikalle kunta voi
määrätä korotetun veron vuodesta 2001 alkaen.
Veroprosentti voi olla 1,00-3,00.
Jos kiinteää omaisuutta on luovutettu kunnalle
1.10.1999-30.6.2000, omaisuuden luovutuksesta saatu
voitto ei ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa.
- Peruskorko 3,5 prosenttia
Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 3,5
prosenttia tammikuun 1. päivästä alkaen vuoden 2000
kesäkuun loppuun asti.
Kahdesti vuodessa laskettava
peruskorko määräytyy vahvistamista edeltävien
kolmen kuukauden aikana julkaistun 12 kuukauden
markkinakoron keskiarvon mukaisesti.
Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron
prosenttiyksikön neljäsosan tarkkuudella.
- Viivästyskorko 10 prosenttia
Uudeksi viivästyskoron viitekoroksi
valtiovarainministeriö on vahvistanut 3 prosenttia.
Vuonna 2000 käytössä oleva yleinen viivästyskorko on
siten 10 prosenttia, joka on viitekorko plus 7
prosenttia.
Vuosittain laskettava viitekorko määräytyy
kolmen kuukauden markkinakoron kehityksen
vuosikeskiarvon mukaisesti. Valtiovarainministeriö
vahvistaa viitekoron prosenttiyksikön tarkkuudella
vuosittain joulukuussa seuraavaksi kalenterivuodeksi.
- Asuntorahoitukseen erikoistuvien pankkien
perustaminen mahdollista
Uuden kiinnitysluottopankkilain mukaan on mahdollista
perustaa erityisiä kiinnitysluottopankkeja, jotka
joukkovelkakirjalainoilla hankituista varoista voivat
myöntää luottoja yleisölle pääasiassa asunto- tai
kiinteistövakuutta vastaan.
Kiinnitysluottopankin liiketoiminta rajoitetaan vain
sellaisten luottojen myöntämiseen, joiden vakuutena
on asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeita,
asumisoikeus tai kiinteistökiinnitys.
Kiinnitysluottopankki voi myös myöntää luottoja
julkisyhteisölle tai julkisyhteisön antamaa vakuutta
vastaan.
- Eläkerahaston kasvu turvataan lailla
Uuden lain mukaan valtion eläkerahaston kasvu
turvataan supistamalla vuosittain rahastosta valtion
budjettiin tehtävän siirron enimmäismäärä nykyisestä
3/4:sta eläkemenosta 1/3:aan.
Vuoden 2006 jälkeen
yläraja nostetaan puoleen eläkemenosta. Vuonna 2010
on rahastoituna oltava määrä, joka vastaa
puoltatoista kertaa valtion eläkejärjestelmän piiriin
kuuluvan henkilöstön palkkasummaa edellisenä
vuonna.
Eläkerahaston tärkeimpänä tarkoituksena on
koota varoja, joiden avulla suurten ikäluokkien
eläkkeiden kustannusrasitusta voidaan tasata
eläkemenon huippuvuosina rahastoa purkamalla.
Valtion eläkerahasto toimii jatkossakin valtiokonttorin
hoidossa, mutta toimivaltaisena organisaationa, jolla
on selkeästi määritelty toimivalta päättää
rahastoituvien varojen sijoittamisesta.
Rahasto toimii
omissa nimissään, vaikka varat viime kädessä ovatkin
valtion. Näin esimerkiksi sijoitusmarkkinoilla rahastoa
ei rinnasteta tarpeettoman voimakkaasti valtioon.
Rahaston johtokunta ohjaa rahaston sijoitustoimintaa
ja vastaa rahastosta sekä laatii sijoitussuunnitelman.
Myös työnantajan eläkemaksuun liittyviä asioita
käsitellään johtokunnassa ennen kuin valtiokonttori
tekee niistä päätöksiä.
Vakuutusvalvontavirasto alkaa
analysoida ja valvoa rahaston sijoitustoiminnan riskejä
ja niiden hallintajärjestelmiä. Valtiovarainministeriö
valvoo jatkossakin eläkerahaston toimintaa muun
muassa vahvistamalla tilinpäätöksen.
Rahastolla on
myös tilintarkastajat nykyiseen tapaan ja se on
edelleen valtiontalouden tarkastusviraston valvonnan
alainen.
IA
31.12.1999
Politiikka -sivulle
|