Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Uusi tekniikka sekä syö että luo työpaikkoja



Työn ja teknologian suhdetta on pohdittu siitä saakka, kun ensimmäiset koneet keksittiin. Vuosituhannen vaihteessa kuuma kysymys on, kuinka tietotekniikan huima kehitys vaikuttaa työpaikkojen määrään ja laatuun.


Käykö niin, että töitä riittää jatkossa vain uuden tekniikan taitajille ja osa väestöstä syrjäytyy pysyvään työttömyyteen?

Tähän mennessä teknologinen kehitys ei ole johtanut pysyvään työttömyyden kasvuun, vaikka se onkin aiheuttanut suuria muutoksia siinä, kuinka paljon väkeä tarvitaan eri toimialoilla ja ammateissa. Nyt uusi tekniikka vähentää esimerkiksi rutiininomaisen toimistotyön tarvetta, mutta luo toisaalta muualle kokonaan uusia ja uudenlaisia työpaikkoja.

Suomessa lisäksi väestö ikääntyy, ja se saattaa vaikuttaa työvoiman tarpeeseen jatkossa vielä teknologian kehitystä enemmän.
- Kymmenen vuoden päästä saatetaan pohtia pikemminkin, miten teknologian avulla voidaan helpottaa työvoiman puutetta, tutkijat arvioivat.

Työn ja teknologian yhteyksiä on pohdittu useamman tutkijan voimin teoksessa, jonka Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja Teknologian kehittämiskeskus TEKES julkaisivat viime keväänä. Teoksen toimittivat Pentti Vartia ja Pekka Ylä-Anttila.


Tekniikka säästää ihmistyötä

Teknologinen kehitys etenee parhaillaan huimaa vauhtia. Kun älykkäät laitteet kohta viestivät langattomasti keskenään, vain mielikuvitus on rajana sille, mitä kaikkea voidaan siirtää ihmisiltä koneiden tehtäväksi. Perinteinen näkemys on ollut, että talouskasvu luo työllisyyttä.

Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi huomauttaa Vartian ja Ylä-Anttilan kirjassa kuitenkin, että eri toimialoilla kasvun ja työllisyyden suhde voi olla hyvinkin erilainen.

Iso osa Suomen toimialoista, varsinkin perinteisessä teollisuudessa on sellaisia, että vaikka niiden tuotanto kasvaa, työvoimaa voidaan samalla vähentää. Sekä tuotantoa että työvoimaa kasvattavia aitoja kasvualoja on elektroniikkateollisuuden lisäksi vain kourallinen.

Periaatteessa tekninen kehitys onkin lähes aina myös ihmistyötä säästävää. Tällä vuosisadalla työaika itse asiassa on jatkuvasti lyhentynyt. Vuosisadan vaihteessa työaika oli tehtaissa 10-13 tuntia päivässä. Kahdeksan tunnin työaikalaki saatiin vuonna 1917.

Nyt töitä tehdään vuodessa runsaat puolet siitä, mitä sata vuotta sitten, vaikka tuottavuus on samaan aikaan moninkertaistunut.


Uusia toimialoja syntyy

Teknisen kehityksen myötä syntyy toisaalta jatkuvasti myös kokonaan uusia toimialoja. Autoteollisuudestakaan ei sata vuotta sitten tiedetty vielä mitään.

Nyt esimerkiksi matkapuhelinten ympärille on syntynyt paitsi uusi teollisuudenala, myös kaikenlaista muuta uutta liiketoimintaa.

Kännyköiden huoltoon tarvitaan ammattilaisia, operaattorit ovat työllistäneet uutta väkeä neuvonta- ja tukipalveluihin. Tekstiviestit, dataliikenne ja muut uudet palvelut tarvitsevat työntekijöitä. Toisaalta televerkkojen kapasiteetin lisäykseen ei jatkossa tarvita kovin paljon ihmistyötä.

Sähköisen kaupan lisääntyminen taas toteutuessaan vähentää perinteisen myyntihenkilöstön tarvetta ja pistää kaupan logistiikan uuteen uskoon. Netistä tilatut tuotteet on jotenkin toimitettava asiakkaille.

Langattoman viestinnän lisäksi bioteknologia saattaa tuoda mukanaan muutoksia, joita ei vielä osata edes kuvitella.


Haaste koulutukselle

Nopeat muutokset ovat erityinen haaste sekä koko yhteiskunnalle että yksityisille ihmisille. Heikosti koulutettujen asema työmarkkinoilla on tällä vuosikymmenellä jatkuvasti heikentynyt, mutta toisaalta teknologinen kehitys saattaa tehdä tarpeettomiksi myös sellaisia tehtäviä, joiden on perinteisesti katsottu vaativan korkeaa ammattitaitoa.

Muutoksen kiihtyvä tahti pistää koville varsinkin koulutuksen suunnittelijat; tietoteknisten alojen kehitys on niin nopeaa, että edes alan yritykset eivät osaa tarkasti ennustaa, millaisia taitoja ne työntekijöiltään viiden vuoden päästä odottavat.

Tietoteknisiä aloja uhkaa jopa työvoimapula. International Data Corporation -yhdistyksen tietojen mukaan Euroopassa oli viime vuoden lopulla täyttämättä vähintään puoli miljoonaa tietoteknistä osaamista vaativaa työpaikkaa, joihin ei löytynyt pätevää väkeä. Yhdistys varoitti, että vuoteen 2002 mennessä määrä saattaa jopa kolminkertaistua.

Ongelman ratkaisemiseksi johtavat alan yritykset ryhtyivät äskettäin keräämään työvoimatarpeesta keskitetysti tietoja yhteiselle verkkosivulle, johon listattujen osaamisprofiilien perusteella sekä oppilaitokset että opiskelijat voivat päätellä, millaista koulutusta kannattaa hankkia. Toisaalta ihmisiä ei kannata ylikouluttaakaan; kaikista ei voi tehdä insinöörejä.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen mielestä on virheellistä ajatella, että tulevassa maailmassa riittäisi työtä vain erityislahjakkuuksille.

- Nykypäivänä puhelimien tai jopa henkilöautojen konepellin alla oleva teknologia toki on niin monimutkaista, että tarvitaan erityislahjakkuutta niissä ilmenevien vikojen korjaamiseen. Siitä huolimatta jokainen täysi-ikäinen kykenee sujuvasti käyttämään puhelinta tai kuljettamaan henkilöautoa, Kanniainen sanoo.

Lapset pistävät vielä paremmaksi ja näyttävät oppivan tietokoneiden käytön lähes luonnostaan.

STT-MH
31.12.1999


Talous -sivulle