Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kosovon ja Tshetshenian kriisit leimasivat vuotta 1999



Vuoden 1999 pääuutisaiheita maailmalla olivat Kosovon kriisi ja loppuvuodesta Tshetshenian sota.


Kurdijohtaja Abdullah Öcalan tuomittiin kuolemaan, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on pyytänyt Turkkia lykkäämään tuomion toimeenpanoa.

Lähi-idässä rauhanprosessi nytkähti eteenpäin. Israel ja Syyria ryhtyivät neuvottelemaan lähes neljän vuoden tauon jälkeen, ja Israel aloitti palestiinalaisten kanssa neuvottelut lopullisesta rauhansopimuksesta.

Pohjois-Irlannissa rauhanhanke eteni merkittävästi, kun maakunta siirtyi joulukuun alussa itsehallintoon.

Venäjällä äänestettiin joulukuussa parlamenttivaaleissa. Itä-Timorissa elokuussa järjestetty itsenäisyysäänestys johti väkivaltaan, ja levottomuudet myös muilla Indonesian alueilla herättivät arveluja koko valtion hajoamisesta.


Vuoden 1999 tärkeimpiä tapahtumia:

  • Kosovon kriisi

    Kosovossa puhkesi alkuvuodesta uusia väkivaltaisuuksia huolimatta viime vuonna solmitusta sopimuksesta. Tyrmistystä maailmalla herätti etenkin 45 albaanin joukkosurma Racakissa tammikuussa.

    Neuvottelut Kosovon tilanteesta aloitettiin Rambouillet'ssa Ranskassa helmikuussa. Albaanit hyväksyivät rauhansopimuksen - joka tarjosi Kosovolle autonomian mutta säilytti sen osana Serbiaa - mutta Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevic ei.

    Kun Yhdysvaltain lähettilään Richard Holbrooken viime hetken sovitteluyrityksetkin epäonnistuivat, NATO aloitti 24. maaliskuuta ilmaiskut Jugoslaviaa vastaan.

    Serbit kiihdyttivät tämän jälkeen etnisiä puhdistuksia Kosovossa. Valtavat pakolaisvirrat suuntasivat kohti Albaniaa ja Makedoniaa. NATO:n pommitukset kestivät kaksi ja puoli kuukautta.

    NATO ei täsmäiskuissaan välttänyt kokonaan siviiliuhreja: osumia tuli niin junaan, pakolaissaattueeseen kuin Kiinan Belgradin lähetystöönkin. Sodan loppuvaiheessa alettiin entistä enemmän keskustella maajoukkojen lähettämisestä Kosovoon, mutta tahto poliittiseen ratkaisuun voitti.

    Rauhanprosessissa erittäin näkyvään rooliin nousi presidentti Martti Ahtisaari, joka lopulta matkusti yhdessä Venäjän erityislähettilään Viktor Tshernomyrdinin kanssa Belgradiin esittämään lännen ja Venäjän yhteiset rauhanehdot Milosevicille.

    Milosevic hyväksyi ehdot. Ennen rauhansopimusta Milosevic oli ehditty asettaa syytteeseen sotarikoksista.

    Sodan päättymisen jälkeen serbijoukot vetäytyivät Kosovosta, YK otti maakunnan hallinnon väliaikaisesti vastuulleen ja alueelle lähetettiin Kfor-rauhanturvajoukkoja. Albaanipakolaiset alkoivat palata alueelle, mutta monet serbit pakenivat Kosovosta koston pelossa.

  • Venäjän pääministerivaihdokset ja vaalit

    Venäjän joulukuisissa parlamenttivaaleissa yllätysvoittajiksi nousivat Kremlin tukemat puolueet - Yhtenäisyys ja Oikeistovoimien liitto -, jotka saivat yhdessä vain muutaman paikan vähemmän duumaan kuin kommunistit.

    Vaalien suurin menestyjä oli kuitenkin pääministeri Vladimir Putin, joka ei ollut edes ehdokkaana. Hänen kova linjansa Tshetshenian sodan hoidossa sai kansalaisten tuen ja Putinin asemat ensi kesän presidentinvaaleja varten vahvistuivat.

    Presidentti Boris Jeltsin jatkoi kuluneena vuonna yllättäviä hallitusvaihdoksiaan. Pääministeri Jevgeni Primakov sai lähteä keväällä, ja hänen tilalleen tuli varapääministeri Sergei Stepashin. Stepashin ehti toimia pääministerinä kolme kuukautta, minkä jälkeen hänet vaihdettiin Putiniin.

    Jeltsinin terveydentila säilyi puheenaiheena. Presidentti sairasteli hengityselintulehduksia ja joutui aika ajoin perumaan vierailujaan ja tapaamisiaan.

  • Tshetshenian sota

    Tshetsheenien johtamat muslimikapinalliset valtasivat kesällä kyliä Dagestanissa, mikä sai Venäjän ryhtymään hyökkäykseen sissejä vastaan.

    Taisteluja käytiin aluksi Dagestanissa, mutta Venäjän johto ilmoitti ulottavansa terrorismin vastaiset iskut myös sissien tukikohtiin Tshetsheniassa.

    Syksyllä Venäjällä kuoli noin 300 ihmistä kerrostaloihin kohdistuneissa pommi-iskuissa. Venäläiset syyttivät räjähdyksistä tshetsheenejä ja vannoivat tuhoavansa sissit. Vielä elokuussa pääministeri Vladimir Putin kuitenkin lupasi, ettei Venäjä lähetä maajoukkoja Tshetsheniaan.

    Venäjä iski syyskuussa Tshetsheniaan ilmasta, ja lokakuun alussa maajoukkojen kerrottiin vallanneen ensimmäisen kylän alueelta. Joukot jatkoivat hyökkäystään koko loppuvuoden, ja joulukuun lopulla Groznyin valtauksen sanottiin olevan vain ajan kysymys.

    Taistelujen aikaansaama pakolaisvyöry ja siviiliuhrit herättivät runsaasti arvostelua länsimaissa. EU tuomitsi jyrkästi Helsingin huippukokouksessa Venäjän toimet Tshetsheniassa.

  • Lähi-idän rauhanpyrkimykset

    Israelissa valta vaihtui keväällä, kun pääministeri Benjamin Netanyahu hävisi vaalit ja sai tehdä tilaa työväenpuolueen Ehud Barakille.

    Pysähdyksissä ollut palestiinalaisten ja israelilaisten välinen rauhanhanke eteni, ja osapuolet solmivat sopimuksen Länsirannan alueluovutuksia koskevan ns. Wyejoen sopimuksen täytäntöönpanosta.

    Marraskuussa Israel ja palestiinalaiset aloittivat neuvottelut lopullisesta rauhansopimuksesta, jonka on määrä valmistua ensi vuoden syksyyn mennessä.

    Joulukuussa neuvotteluissa oltiin kuitenkin jo kriisitunnelmissa, kun palestiinalaiset vaativat Israelia lopettamaan juutalaissiirtokuntien rakentamisen palestiinalaisalueilla.

    Syyria ja Israel aloittivat vuoden lopulla suorat rauhanneuvottelut vuosien tauon jälkeen. Kysymys Golanin kukkuloista - joiden palauttamista Syyria vaatii - on neuvottelujen keskipisteessä.

  • Pohjois-Irlannin itsehallinto

    Pohjois-Irlannin rauhanhanke eteni merkittävästi joulukuussa, kun maakunta siirtyi itsehallintoon. Vastuu Pohjois-Irlannin asioiden hoidosta siirtyi katolilaisten ja protestanttien muodostamalle yhteishallitukselle.

    Rauhanprosessin etenemistä viivästytti alkuvuonna kiista siitä, missä vaiheessa Irlannin tasavaltalaisarmeijan IRA:n ja muiden aseistautuneiden ryhmien on alettava luovuttaa aseitaan.

    Asiasta saatiin marraskuussa aikaan kompromissi, mutta maakuntahallitusta johtava protestanttien David Trimble on uhannut erota hallituksesta, jos aseiden luovutus ei ole päässyt vauhtiin helmikuuhun mennessä.

  • Kurdijohtaja Öcalanin kuolemantuomio

    Kurdijärjestö PKK:n johtaja Abdullah Öcalan pidätettiin helmikuussa Keniassa. Pidätys sai kurdit osoittamaan mieltään eri puolilla Eurooppaa. Öcalan toimitettiin Turkkiin, ja siellä hänet tuomittiin kuolemaan kurdien 15 vuotta kestäneen aseellisen taistelun johtamisesta.

    Turkkilainen vetoomustuomioistuin vahvisti loppuvuodesta tuomion. Öcalan vetosi tuomiostaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka pyysi Turkkia lykkäämään tuomion toimeenpanoa päätöksen kuulemiseen saakka.

    Turkin ei uskota toimeenpanevan teloitusta lähitulevaisuudessa etenkään nyt, kun Turkki Helsingin huippukokouksessa hyväksyttiin EU:n jäsenehdokkaaksi.

  • Pinochetin luovutus

    Myös toinen oikeuskäsittely herätti edelleen suurta huomiota. Brittiläinen tuomari päätti lokakuussa, että Chilen entinen diktaattori Augusto Pinochet, 83, voidaan luovuttaa Britanniasta Espanjaan oikeudenkäyntiä varten.

    Pinochet odottaa kuitenkin edelleen kotiarestissa Lontoon ulkopuolella lopullista päätöstä luovutuksesta, sillä hänen asianajajansa valittivat tuomiosta.

  • Itä-Timorin levottomuudet

    Indonesiaan kuuluvassa Itä-Timorissa järjestettiin elokuussa kansanäänestys, jossa neljä viidestä itätimorilaisesta asettui kannattamaan alueen itsenäistymistä.

    Kansanäänestys johti Indonesian valtaa kannattavien puolisotilaallisten joukkojen väkivaltaan ja yli 200 000 ihmisen pakenemiseen alueelta.

    Indonesia ei saanut väkivaltaisuuksia hallintaansa, ja se joutui lopulta hyväksymään rauhanturvajoukkojen tulon alueelle. YK:n siirtymäkauden hallinto Itä-Timorissa kestää kaksi tai kolme vuotta.

    Myös Indonesian muissa osissa oli levottomuuksia, jotka herättivät arveluja koko valtion hajoamisesta. Esimerkiksi Acehissa mielenosoittajat vaativat kansanäänestystä maakunnan itsenäisyydestä.

  • Tuhoisia maanjäristyksiä

    Maailmassa sattui vuonna 1999 useita tuhoisia maanjäristyksiä. Noin 17 000 ihmistä sai surmansa elokuussa, kun maa järisi 7,4 richterin voimakkuudella Turkissa lähellä Izmitin kaupunkia.

    Turkkia koettelivat pitkin syksyä jälkijäristykset, joista voimakkain surmasi yli 700 ihmistä.

    Myös Kreikassa sattui syksyllä maanjäristys, joka tappoi kymmeniä ihmisiä. Taiwanissa sattui syyskuussa 7,6 richterin järistys, joka surmasi lähes 2 500 ihmistä.

  • Ruotsi ja uusnatsismi

    Rauhallisena kansankotina pidettyä Ruotsia kuohuttivat kuluvana vuonna useat uusnatsien tekemät raakalaismaiset rikokset.

    Vastaavat rikokset eivät aiemminkaan ole olleet harvinaisia, mutta vasta kun uhreiksi joutui poliiseja, toimittajia ja ay-aktiiveja ruotsalaiset heräsivät huomaamaan, että uusnatsit ovat todellinen uhka koko demokraattiselle järjestelmälle.

    Ruotsin neljä päälehteä teki marraskuussa ainutlaatuisen yhteisesiintymisen uusnatseja vastaan. Samansisältöisissä artikkeleissa lehdet paljastivat myös kymmenien ruotsalaisten uusnatsien henkilöllisyyden kuvien kera.

  • Clinton valtakunnanoikeudessa

    Yhdysvalloissa presidentti Bill Clintonin seksiskandaali leimasi koko alkuvuoden poliittista keskustelua.

    13 kuukautta vellonut kiusallinen skandaali huipentui historialliseen helmikuiseen valtakunnanoikeuteen, jonka tuloksena Clinton sai pitää virkansa.

STT-MH
31.12.1999


Ulkomaat -sivulle