Lähi-idässä rauhanprosessi nytkähti eteenpäin.
Israel ja Syyria ryhtyivät neuvottelemaan lähes
neljän vuoden tauon jälkeen, ja Israel aloitti
palestiinalaisten kanssa neuvottelut lopullisesta
rauhansopimuksesta.
Pohjois-Irlannissa
rauhanhanke eteni merkittävästi, kun maakunta
siirtyi joulukuun alussa itsehallintoon.
Venäjällä äänestettiin joulukuussa
parlamenttivaaleissa. Itä-Timorissa elokuussa
järjestetty itsenäisyysäänestys johti väkivaltaan,
ja levottomuudet myös muilla Indonesian alueilla
herättivät arveluja koko valtion hajoamisesta.
- Kosovon kriisi
Kosovossa puhkesi alkuvuodesta uusia
väkivaltaisuuksia huolimatta viime vuonna
solmitusta sopimuksesta. Tyrmistystä maailmalla
herätti etenkin 45 albaanin joukkosurma
Racakissa tammikuussa.
Neuvottelut Kosovon tilanteesta aloitettiin
Rambouillet'ssa Ranskassa helmikuussa. Albaanit
hyväksyivät rauhansopimuksen - joka tarjosi
Kosovolle autonomian mutta säilytti sen osana
Serbiaa - mutta Jugoslavian presidentti Slobodan
Milosevic ei.
Kun Yhdysvaltain lähettilään Richard
Holbrooken viime hetken sovitteluyrityksetkin
epäonnistuivat, NATO aloitti 24. maaliskuuta
ilmaiskut Jugoslaviaa vastaan.
Serbit kiihdyttivät tämän jälkeen etnisiä
puhdistuksia Kosovossa. Valtavat pakolaisvirrat
suuntasivat kohti Albaniaa ja Makedoniaa.
NATO:n pommitukset kestivät kaksi ja puoli
kuukautta.
NATO ei täsmäiskuissaan välttänyt
kokonaan siviiliuhreja: osumia tuli niin junaan,
pakolaissaattueeseen kuin Kiinan
Belgradin lähetystöönkin. Sodan loppuvaiheessa
alettiin entistä enemmän keskustella
maajoukkojen lähettämisestä Kosovoon, mutta
tahto poliittiseen ratkaisuun voitti.
Rauhanprosessissa erittäin näkyvään rooliin nousi
presidentti Martti Ahtisaari, joka lopulta matkusti
yhdessä Venäjän erityislähettilään Viktor
Tshernomyrdinin kanssa Belgradiin esittämään
lännen ja Venäjän yhteiset rauhanehdot
Milosevicille.
Milosevic hyväksyi ehdot.
Ennen rauhansopimusta Milosevic oli ehditty
asettaa syytteeseen sotarikoksista.
Sodan päättymisen jälkeen serbijoukot vetäytyivät
Kosovosta, YK otti maakunnan hallinnon
väliaikaisesti vastuulleen ja alueelle lähetettiin
Kfor-rauhanturvajoukkoja. Albaanipakolaiset
alkoivat palata alueelle, mutta monet serbit
pakenivat Kosovosta koston pelossa.
- Venäjän pääministerivaihdokset ja vaalit
Venäjän joulukuisissa parlamenttivaaleissa
yllätysvoittajiksi nousivat Kremlin tukemat
puolueet - Yhtenäisyys ja Oikeistovoimien liitto -,
jotka saivat yhdessä vain muutaman paikan
vähemmän duumaan kuin kommunistit.
Vaalien suurin menestyjä oli kuitenkin
pääministeri Vladimir Putin, joka ei ollut edes
ehdokkaana. Hänen kova linjansa Tshetshenian
sodan hoidossa sai kansalaisten tuen ja Putinin
asemat ensi kesän presidentinvaaleja varten
vahvistuivat.
Presidentti Boris Jeltsin jatkoi kuluneena vuonna
yllättäviä hallitusvaihdoksiaan. Pääministeri
Jevgeni Primakov sai lähteä keväällä, ja hänen
tilalleen tuli varapääministeri Sergei Stepashin.
Stepashin ehti toimia pääministerinä kolme
kuukautta, minkä jälkeen hänet vaihdettiin
Putiniin.
Jeltsinin terveydentila säilyi puheenaiheena.
Presidentti sairasteli hengityselintulehduksia ja
joutui aika ajoin perumaan vierailujaan ja
tapaamisiaan.
- Tshetshenian sota
Tshetsheenien johtamat muslimikapinalliset
valtasivat kesällä kyliä Dagestanissa, mikä sai
Venäjän ryhtymään hyökkäykseen sissejä vastaan.
Taisteluja käytiin aluksi Dagestanissa, mutta
Venäjän johto ilmoitti ulottavansa terrorismin
vastaiset iskut myös sissien tukikohtiin
Tshetsheniassa.
Syksyllä Venäjällä kuoli noin 300 ihmistä
kerrostaloihin kohdistuneissa pommi-iskuissa.
Venäläiset syyttivät räjähdyksistä tshetsheenejä
ja vannoivat tuhoavansa sissit. Vielä elokuussa
pääministeri Vladimir Putin kuitenkin lupasi, ettei
Venäjä lähetä maajoukkoja Tshetsheniaan.
Venäjä iski syyskuussa Tshetsheniaan ilmasta, ja
lokakuun alussa maajoukkojen kerrottiin
vallanneen ensimmäisen kylän alueelta. Joukot
jatkoivat hyökkäystään koko loppuvuoden, ja
joulukuun lopulla Groznyin valtauksen sanottiin
olevan vain ajan kysymys.
Taistelujen aikaansaama pakolaisvyöry ja
siviiliuhrit herättivät runsaasti arvostelua
länsimaissa. EU tuomitsi jyrkästi Helsingin
huippukokouksessa Venäjän toimet
Tshetsheniassa.
- Lähi-idän rauhanpyrkimykset
Israelissa valta vaihtui keväällä, kun pääministeri
Benjamin Netanyahu hävisi vaalit ja sai tehdä
tilaa työväenpuolueen Ehud Barakille.
Pysähdyksissä ollut palestiinalaisten ja
israelilaisten välinen rauhanhanke eteni, ja
osapuolet solmivat sopimuksen Länsirannan
alueluovutuksia koskevan ns. Wyejoen
sopimuksen täytäntöönpanosta.
Marraskuussa Israel ja palestiinalaiset aloittivat
neuvottelut lopullisesta rauhansopimuksesta,
jonka on määrä valmistua ensi vuoden syksyyn
mennessä.
Joulukuussa neuvotteluissa oltiin
kuitenkin jo kriisitunnelmissa, kun palestiinalaiset
vaativat Israelia lopettamaan
juutalaissiirtokuntien rakentamisen
palestiinalaisalueilla.
Syyria ja Israel aloittivat vuoden lopulla suorat
rauhanneuvottelut vuosien tauon jälkeen.
Kysymys Golanin kukkuloista - joiden
palauttamista Syyria vaatii - on neuvottelujen
keskipisteessä.
- Pohjois-Irlannin itsehallinto
Pohjois-Irlannin rauhanhanke eteni merkittävästi
joulukuussa, kun maakunta siirtyi itsehallintoon.
Vastuu Pohjois-Irlannin asioiden hoidosta siirtyi
katolilaisten ja protestanttien muodostamalle
yhteishallitukselle.
Rauhanprosessin etenemistä viivästytti
alkuvuonna kiista siitä, missä vaiheessa Irlannin
tasavaltalaisarmeijan IRA:n ja muiden
aseistautuneiden ryhmien on alettava luovuttaa
aseitaan.
Asiasta saatiin marraskuussa aikaan
kompromissi, mutta maakuntahallitusta johtava
protestanttien David Trimble on uhannut erota
hallituksesta, jos aseiden luovutus ei ole päässyt
vauhtiin helmikuuhun mennessä.
- Kurdijohtaja Öcalanin kuolemantuomio
Kurdijärjestö PKK:n johtaja Abdullah Öcalan
pidätettiin helmikuussa Keniassa. Pidätys sai
kurdit osoittamaan mieltään eri puolilla
Eurooppaa. Öcalan toimitettiin Turkkiin, ja siellä
hänet tuomittiin kuolemaan kurdien 15 vuotta
kestäneen aseellisen taistelun johtamisesta.
Turkkilainen vetoomustuomioistuin vahvisti
loppuvuodesta tuomion. Öcalan vetosi
tuomiostaan Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimeen, joka pyysi Turkkia
lykkäämään tuomion toimeenpanoa päätöksen
kuulemiseen saakka.
Turkin ei uskota
toimeenpanevan teloitusta lähitulevaisuudessa
etenkään nyt, kun Turkki Helsingin
huippukokouksessa hyväksyttiin EU:n
jäsenehdokkaaksi.
- Pinochetin luovutus
Myös toinen oikeuskäsittely herätti edelleen
suurta huomiota. Brittiläinen tuomari päätti
lokakuussa, että Chilen entinen diktaattori
Augusto Pinochet, 83, voidaan luovuttaa
Britanniasta Espanjaan oikeudenkäyntiä varten.
Pinochet odottaa kuitenkin edelleen kotiarestissa
Lontoon ulkopuolella lopullista päätöstä
luovutuksesta, sillä hänen asianajajansa valittivat
tuomiosta.
- Itä-Timorin levottomuudet
Indonesiaan kuuluvassa Itä-Timorissa järjestettiin
elokuussa kansanäänestys, jossa neljä viidestä
itätimorilaisesta asettui kannattamaan alueen
itsenäistymistä.
Kansanäänestys johti Indonesian
valtaa kannattavien puolisotilaallisten joukkojen
väkivaltaan ja yli 200 000 ihmisen pakenemiseen
alueelta.
Indonesia ei saanut väkivaltaisuuksia
hallintaansa, ja se joutui lopulta hyväksymään
rauhanturvajoukkojen tulon alueelle. YK:n
siirtymäkauden hallinto Itä-Timorissa kestää kaksi
tai kolme vuotta.
Myös Indonesian muissa osissa oli
levottomuuksia, jotka herättivät arveluja koko
valtion hajoamisesta. Esimerkiksi Acehissa
mielenosoittajat vaativat kansanäänestystä
maakunnan itsenäisyydestä.
- Tuhoisia maanjäristyksiä
Maailmassa sattui vuonna 1999 useita tuhoisia
maanjäristyksiä. Noin 17 000 ihmistä sai
surmansa elokuussa, kun maa järisi 7,4 richterin
voimakkuudella Turkissa lähellä Izmitin
kaupunkia.
Turkkia koettelivat pitkin syksyä
jälkijäristykset, joista voimakkain surmasi yli 700
ihmistä.
Myös Kreikassa sattui syksyllä
maanjäristys, joka tappoi kymmeniä ihmisiä.
Taiwanissa sattui syyskuussa 7,6 richterin
järistys, joka surmasi lähes 2 500 ihmistä.
- Ruotsi ja uusnatsismi
Rauhallisena kansankotina pidettyä Ruotsia
kuohuttivat kuluvana vuonna useat uusnatsien
tekemät raakalaismaiset rikokset.
Vastaavat
rikokset eivät aiemminkaan ole olleet harvinaisia,
mutta vasta kun uhreiksi joutui poliiseja,
toimittajia ja ay-aktiiveja ruotsalaiset heräsivät
huomaamaan, että uusnatsit ovat todellinen uhka
koko demokraattiselle järjestelmälle.
Ruotsin neljä päälehteä teki marraskuussa
ainutlaatuisen yhteisesiintymisen uusnatseja
vastaan. Samansisältöisissä artikkeleissa lehdet
paljastivat myös kymmenien ruotsalaisten
uusnatsien henkilöllisyyden kuvien kera.
- Clinton valtakunnanoikeudessa
Yhdysvalloissa presidentti Bill Clintonin
seksiskandaali leimasi koko alkuvuoden poliittista
keskustelua.
13 kuukautta vellonut kiusallinen
skandaali huipentui historialliseen helmikuiseen
valtakunnanoikeuteen, jonka tuloksena Clinton sai
pitää virkansa.