Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Valmislautaset tulevat: Hyvästi maksalaatikko



Tulevaisuuden lapset eivät tunne lihapullia, makaronilaatikkoa tai maksalaatikkoa. He eivät ehkä näe koskaan, miten ruokaa valmistetaan raaka-aineista lähtien.


Elintarviketeollisuus tuottaa entistä prosessoidumpia massatuotteita, joilla kuluttajat ravitsevat itseään arkisin sen sijaan, että laittaisivat itse ruokansa tai söisivät einesruokaa.

Maksalaatikot, makaronilaatikot, lihapullat ja muut einesteollisuuden edulliset perinnetuotteet eivät käy enää kaupaksi uusille sukupolville. Aika on ajanut niiden ohi. Kuluttajia viehättävät kansainvälisemmät maut ja makusuunnat.

Kaupat myyvät teollisuuden tuottamia valmiita ruokalautasia. Samalla ne kilpailevat teollisuuden kanssa omalla catering-tarjonnallaan, joka tuo kauppoihin herkullisen ruuan tuoksun. Ruokalautasen ostajalle pakataan mukaan hänen itse valitsemansa salaatti ja mahdolliset muut lisukkeet.

Tulevaisuuden kaupoissa voi halutessaan aterioida. Catering-pisteen lähettyvillä on pöytiä, joihin nälkäinen voi istahtaa pikaruoalle.

Työpaikkaruokailukin muuttuu valmislautasten noutamiseksi tai syömiseksi. Pienissä kahvila-ruokaloissa voi käydä syömässä annoksensa tai ostaa ateriaboksin illaksi kotiin.

Boksit ovat käteviä pientalouksissa eläville. Tukholmassa jo kuusi kymmenestä taloudesta on yhden hengen talouksia ja meillä tullaan hyvää vauhtia perässä. Helsingissä yhden hengen taloudet muodostavat puolet kaikista talouksista.


Ruuan alkuperä mahdoton jäljittää

Ruuan prosessoinnin ja sen terveellisyyden yhdistäminen ei ole kovin yksinkertaista. Kuluttajan salainen toive olisi läpivalaista ruokalautasensa sisältö. Hän haluaisi tietää mistä kaikki on lähtöisin, vaikka hän hyväksyisikin kehityksen suunnan kohti yhtä prosessoidumpia tuotteita.

Kuluttajat suhtautuvat hyvin tunnepitoisesti kaikkeen terveyteen liittyvään, sillä epävarmuus ja epätietoisuus lisäävät ihmisten tunnekäyttäytymistä. Yhä useammat turvautuvat lautasten lisäksi luontaistuotteisiin, joista he uskovat saavansa kaiken sen, mitä valmisruuasta ehkä puuttuu.

Osa ihmisistä kasvattaa itse ainakin osan ruuastaan. Nämä osa- tai kokoaikamaalaiset toteuttavat hyötypuutarhaa hoitamalla myös ulkoilun, hyötyliikunnan ja käsillä tekemisen tarpeensa.

- Tietotyö on mielenkiintoista ja innostavaa, mutta sen konkreettiset tulokset on vaikea nähdä. Toimitusjohtaja Eila Kilpiö Kulutustutkimuskeskuksesta sanoo yhdeksi syyksi kasvaneeseen käsillä tekemisen ja kasvattamisen haluun.

Kertakäyttökulttuuriin väsyneiden ihmisten suhtautuminen tavaroihinkin muuttuu. He eivät heitä sumeilematta pois kaikkea vanhaa ja etsi tilalle uutta. Ihmiset kiinnostuvat tavaroista, joihin liittyy jokin tarina. Samalla tavaramäärän kasvu pysähtyy.


Jokainen haluaa kumppanin, moni elää yksin

Perhe-elämä on säilyttänyt tärkeytensä. Uusimpien tutkimusten valossa sen arvostus ei ole laskenut, eikä sen uskota laskevan tulevaisuudessakaan.
- Ihmiset haluavat edelleen kumppanin, jonka kanssa elää. Perheellä tarkoitetaan ehkä kuitenkin jotain muuta kuin nyt, Kilpiö sanoo.

Kumppanit vaihtuvat, mutta ihmiset käsittävät perheekseen aina sen, jonka kanssa kulloinkin ovat. Perheiden koko pienenee, sillä lapset hankitaan entistä vanhempina ja tyydytään yhteen lapseen.

Samaan aikaan yksin elävien määrä kasvaa. Kun parisuhteet kestävät minkä kestävät, moni elää yksin suhteen kariuduttua, ennen uuden kumppanin ilmaantumista.

Nuoret sinkkuihmiset hakeutuvat suuriin kaupunkeihin, joiden keskustat muuttuvat viihdekeskuksiksi. Keskustat täyttyvät kahviloista, pikku ravintoloista, massiivisista elokuvateattereista ja konserttikeskuksista. Niistä löytyy jokaiselle jotakin.

Kaupunkien keskustassa on vain vähän yksityisasuntoja. Niissä asuvat parhaiten ansaitsevat sinkut, jotka työskentelevät tietotyön, mainonnan tai markkinoinnin ammateissa.


Ihminen etsii merkitystä elämälleen

Jatkuvien muutosten keskellä elävä ihminen etsii yhä kiihkeämmin merkitystä elämälleen. Jotkut löytävät merkityksen maalla-asumisesta ja osa-aikaviljelystä. Moni etsii sitä hiljaisuudesta, josta tuleekin uusi myyntiartikkeli.

Hiljaisuuteen vetäytyminen kiinnostaa tulevaisuudessa yhä useampia. Ihmiset ostavat hiljentymistä ja hiljaisuuden retkiä. Kun slalomrinteissä sahaaminen alkaa kyllästyttää, voi lähteä hiljaiselle vaellusretkelle aivan kuin englantilaiset nummivaellukselle.

Etäisten jokien kanoottiretket, vaellusratsastukset ja retkipyöräily irrottavat tehokkaasti arjen hälinästä. Vapaa-aikana ei ole seurustelupakkoa.

STT-MH
31.12.1999


Ajassa -sivulle