Valmislautaset tulevat: Hyvästi maksalaatikko
Tulevaisuuden lapset eivät tunne lihapullia, makaronilaatikkoa tai maksalaatikkoa. He eivät ehkä näe koskaan, miten ruokaa valmistetaan raaka-aineista lähtien.
Elintarviketeollisuus tuottaa entistä prosessoidumpia
massatuotteita, joilla kuluttajat ravitsevat itseään arkisin sen
sijaan, että laittaisivat itse ruokansa tai söisivät einesruokaa.
Maksalaatikot, makaronilaatikot, lihapullat ja muut
einesteollisuuden edulliset perinnetuotteet eivät käy enää
kaupaksi uusille sukupolville. Aika on ajanut niiden ohi.
Kuluttajia viehättävät kansainvälisemmät maut ja
makusuunnat.
Kaupat myyvät teollisuuden tuottamia valmiita ruokalautasia.
Samalla ne kilpailevat teollisuuden kanssa omalla
catering-tarjonnallaan, joka tuo kauppoihin herkullisen ruuan
tuoksun. Ruokalautasen ostajalle pakataan mukaan hänen itse
valitsemansa salaatti ja mahdolliset muut lisukkeet.
Tulevaisuuden kaupoissa voi halutessaan aterioida.
Catering-pisteen lähettyvillä on pöytiä, joihin nälkäinen voi
istahtaa pikaruoalle.
Työpaikkaruokailukin muuttuu valmislautasten noutamiseksi tai
syömiseksi. Pienissä kahvila-ruokaloissa voi käydä syömässä
annoksensa tai ostaa ateriaboksin illaksi kotiin.
Boksit ovat käteviä pientalouksissa eläville. Tukholmassa jo
kuusi kymmenestä taloudesta on yhden hengen talouksia ja
meillä tullaan hyvää vauhtia perässä. Helsingissä yhden hengen
taloudet muodostavat puolet kaikista talouksista.
Ruuan alkuperä mahdoton jäljittää
Ruuan prosessoinnin ja sen terveellisyyden yhdistäminen ei ole
kovin yksinkertaista. Kuluttajan salainen toive olisi läpivalaista
ruokalautasensa sisältö. Hän haluaisi tietää mistä kaikki on
lähtöisin, vaikka hän hyväksyisikin kehityksen suunnan kohti
yhtä prosessoidumpia tuotteita.
Kuluttajat suhtautuvat hyvin tunnepitoisesti kaikkeen
terveyteen liittyvään, sillä epävarmuus ja epätietoisuus
lisäävät ihmisten tunnekäyttäytymistä. Yhä useammat
turvautuvat lautasten lisäksi luontaistuotteisiin, joista he
uskovat saavansa kaiken sen, mitä valmisruuasta ehkä
puuttuu.
Osa ihmisistä kasvattaa itse ainakin osan ruuastaan. Nämä
osa- tai kokoaikamaalaiset toteuttavat hyötypuutarhaa
hoitamalla myös ulkoilun, hyötyliikunnan ja käsillä tekemisen
tarpeensa.
- Tietotyö on mielenkiintoista ja innostavaa, mutta sen
konkreettiset tulokset on vaikea nähdä. Toimitusjohtaja Eila
Kilpiö Kulutustutkimuskeskuksesta sanoo yhdeksi syyksi
kasvaneeseen käsillä tekemisen ja kasvattamisen haluun.
Kertakäyttökulttuuriin väsyneiden ihmisten suhtautuminen
tavaroihinkin muuttuu. He eivät heitä sumeilematta pois
kaikkea vanhaa ja etsi tilalle uutta. Ihmiset kiinnostuvat
tavaroista, joihin liittyy jokin tarina. Samalla tavaramäärän
kasvu pysähtyy.
Jokainen haluaa kumppanin, moni elää yksin
Perhe-elämä on säilyttänyt tärkeytensä. Uusimpien
tutkimusten valossa sen arvostus ei ole laskenut, eikä sen
uskota laskevan tulevaisuudessakaan.
- Ihmiset haluavat edelleen kumppanin, jonka kanssa elää.
Perheellä tarkoitetaan ehkä kuitenkin jotain muuta kuin nyt,
Kilpiö sanoo.
Kumppanit vaihtuvat, mutta ihmiset käsittävät
perheekseen aina sen, jonka kanssa kulloinkin ovat.
Perheiden koko pienenee, sillä lapset hankitaan entistä
vanhempina ja tyydytään yhteen lapseen.
Samaan aikaan
yksin elävien määrä kasvaa. Kun parisuhteet kestävät minkä
kestävät, moni elää yksin suhteen kariuduttua, ennen uuden
kumppanin ilmaantumista.
Nuoret sinkkuihmiset hakeutuvat suuriin kaupunkeihin, joiden
keskustat muuttuvat viihdekeskuksiksi. Keskustat täyttyvät
kahviloista, pikku ravintoloista, massiivisista
elokuvateattereista ja konserttikeskuksista. Niistä löytyy
jokaiselle jotakin.
Kaupunkien keskustassa on vain vähän yksityisasuntoja. Niissä
asuvat parhaiten ansaitsevat sinkut, jotka työskentelevät
tietotyön, mainonnan tai markkinoinnin ammateissa.
Ihminen etsii merkitystä elämälleen
Jatkuvien muutosten keskellä elävä ihminen etsii yhä
kiihkeämmin merkitystä elämälleen. Jotkut löytävät merkityksen
maalla-asumisesta ja osa-aikaviljelystä. Moni etsii sitä
hiljaisuudesta, josta tuleekin uusi myyntiartikkeli.
Hiljaisuuteen vetäytyminen kiinnostaa tulevaisuudessa yhä
useampia. Ihmiset ostavat hiljentymistä ja hiljaisuuden retkiä.
Kun slalomrinteissä sahaaminen alkaa kyllästyttää, voi lähteä
hiljaiselle vaellusretkelle aivan kuin englantilaiset
nummivaellukselle.
Etäisten jokien kanoottiretket, vaellusratsastukset ja
retkipyöräily irrottavat tehokkaasti arjen hälinästä.
Vapaa-aikana ei ole seurustelupakkoa.
STT-MH
31.12.1999
Ajassa -sivulle
|