 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Alueiden kehitysnäkymät huonontuneet
Kuntien päättäjät katsovat, että Suomen maakuntien väliset kehityserot kasvavat yhä, selviää Tilastokeskuksen tekemästä sisäministeriön ja Kuntaliiton teettämästä aluebarometristä.Odotukset ovat parantuneet erityisesti suurissa keskuksissa ja esikaupunkikunnissa sekä maaseudun ns. pendelikunnissa, joista käydään töissä naapurikunnissa. Sen sijaan alkutuotantokunnissa, teollistuneissa maaseutukunnissa ja maaseutukeskuksissa kehityksen arvioidaan heikkenevän ja ongelmien lisääntyvän selvästi. Muita paremmin menestyviä alueita ovat pääkaupungin, Tampereen ja Maarianhaminan seudut. Odotukset synkkenevät Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa sekä itäisellä Uudellamaalla. Synkimmät näkymät ovat Porvoon, Lahden ja Kajaanin seutujen ulkopuolella, joissa odotukset ovat synkentyneet syksystä. Myös maakuntien sisäiset erot ovat kasvaneet. Useimmissa maakunnissa keskusseutujen näkymät ovat kuitenkin valoisammat kuin syrjäisissä kunnissa. Poikkeuksen tekee Lappi, jossa ennustukset ovat synkkiä sekä maalla että kaupungeissa. Kainuussa Kajaani menestyy ympäristöään paremmin. Pohjois-Karjalassa puolestaan Joensuu odottaa aikojen huononevan, ympäristökunnat odottavat parempaa.
Rahoitusasema heikkeneeKuntien rahoitustilanne huolestuttaa yhä päättäjiä koko maassa. Arviot ovat kuitenkin hieman valoisampia kuin viime syksynä, suurten keskusten ongelmat ovat vähentyneet selvästi.Kuntia huolestuttaa kuitenkin kuntien verotulokehitys. Veronkorotuksiin nähdään paineita seuraavien 2-3 vuoden aikana. Kunnallisvero kasvaa tänä vuonna vain keskusseuduilla ja niiden ympärillä. Näidenkin kasvu hidastuu vuonna 2000. Myös kuntien velanotto kasvaa tänä vuonna. Kunnat paikkaavat talouttaan erityisesti maksuja korottamalla. Päättäjät odottavat työllisyyden parantumisen hidastuvan tänä ja ensi vuonna erityisesti alkutuotantokunnissa. Lahden ja Mikkelin seudulla maaseutukuntien työttömyyden odotetaan jopa kasvavan. Työttömyys laskee nopeasti vain pääkaupunkiseudulla, Lahden ja Joensuun seudulla sekä Keski-Pohjanmaalla.
EU-jäsenyys hyväksiEU-jäsenyys edesauttaa kunnanisien mielestä elinkeinojen kehittymistä, mutta kunnan omaan toimintaan jäsenyys vaikuttaa vähemmän.Suurten keskusten, teollisuuskeskittymien ja esikaupunkikuntien arvioidaan hyötyvän EU-jäsenyydestä, mutta maa- ja metsätalousvaltaisissa kunnissa jäsenyys nähdään yhä haitaksi.
Kuntaliiton Kietäväinen: Aluepolitiikka ei toimiSuomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen katsoo, että EU:n ja valtion aluepolitiikka ei ole kyennyt estämään alueiden välistä eriarvoistumista. Hän vaatii valtiolta voimakkaampia toimia kehityksen tasapainottamiseksi maan eri osien välillä.- Olennaista on pitää talous kasvussa ja sitä kautta luoda työpaikkoja. Valtio ei saa myöskään heikentää kuntien valtionosuuksia. Järjestelmää tulisi oikeudenmukaistaa vuoden 2002 valtionosuusuudistuksessa. - Osaamiskeskuksia pitää kehittää mm. tukemalla maakuntien yliopistojen vahvuuksia, jotta erityisesti korkean tekniikan yrityksiä syntyisi tasaisemmin ympäri maata. Myös teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin tukia voisi porrastaa heikkoja alueita suosivaksi, Kietäväinen sanoo.
Korhonen: EU-rahaa osaamiseenAlue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) kannattaa osaamiskeskusten kehittämistä. Hän painottaa EU:n rakennerahastojen tehokasta käyttöä kehityksen tasaamiseksi.- Projektien pitää syntyä maakunnissa itsessään, jotta EU-rahaa voidaan osoittaa hankkeisiin. Aikaisemmin raha ei ole aina liikkunut, siksi täytyy lisätä tietoa siitä, miten alueiden päättäjät voivat hakea ja käyttää EU:n tukia tehokkaasti.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE