 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Naiset aliedustettuja ay-liikkeen päätöksenteossaAy-väen tasa-arvokonferenssi: Tasa-arvo kaikkien asiaksi
Eurooppalainen ammattiyhdistysliike hakee uusia eväitä naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseen. Tehtävää löytyy edelleen niin palkkauksessa, työelämän rooleissa kuin ay-liikkeen omassakin päätöksenteossa.Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY järjestää tasa-arvokonferenssin Helsingissä 28. kesäkuuta, päivää ennen EAY:n nelipäiväisen edustajakokouksen alkua. Kokouksen ohjelma julkistettiin maanantaina. Konferenssin otsikkona on Tasa-arvo - kaikkien asia. Teeman mukaisesti mukaan on ensi kertaa kutsuttu kaikki EAY:n kokousedustajat, myös ne, jotka eivät muutoin juuri ole tekemisissä tasa-arvoasioiden kanssa. EAY:n tasa-arvoasioista vastaava sihteeri Beatrice Hertogs toivoo ja odottaa tästä uutta potkua keskustelulle. Toukokuussa voimaan tulleen Amsterdamin sopimuksen myötä miesten ja naisten tasa-arvo on nyt yksi EU:n virallisista tavoitteista.
Käytännön mallejaKonferenssissa pureudutaan tasa-arvoon käytännön esimerkkien avulla. Keskustelua käydään monella tasolla, niin tasa-arvosuunnittelun toteutuksesta EU-toimintaohjelmissa kuin tasa-arvotyöhön panostaneen metallialan käytännöistä Espanjassa. SAK:n tasa-arvosihteerin Riitta Partisen mukaan on vaikea nostaa esille yhtä tärkeintä tasa-arvotavoitetta, koska tasa-arvokysymykset ulottuvat niin laajalle. Vaikka samapalkkaisuus on keskeinen tavoite, ei silläkään ole merkitystä, jos töitä ei löydy. Tasa-arvosuunnitelmissa käytetäänkin nyt paljon sanontaa "gender mainstreaming", tasa-arvon valtavirtaistaminen. Näin esimerkiksi kaikissa EU:n toimintaohjelmissa olisi otettava huomioon naisten ja miesten tasa-arvo. Tutkija Ulla Aitta Akavasta muistutti, että työelämä on hoito- ja hoivapalvelujen järjestämisen ohella keskeisiä alueita tiellä tasa-arvoon. Näidenkin alojen toimet kietoutuvat toisiinsa. Muutokset naisten ja miesten rooleissa työelämässä edellyttävät sitä, että esimerkiksi lastenhoito on järjestyksessä. Hyviä esimerkkejä löytyy mm. Irlannista, jossa tehdään runsaasti yritystason tasa-arvosuunnitelmia. Yritykset ovat siellä kiinnostuneita tasa-arvosta - sillä nähdään yhtä lailla imagoarvoa kuin vaikka yrityksen ympäristömyönteisyydellä.
Ay-liikkeelle oma tasa-arvosuunnitelmaKonferenssin teemojen käsittely jatkuu myös EAY:n edustajakokouksessa. Se saa käsiteltäväkseen ja hyväksyttäväkseen ehdotuksen ay-liikkeen tasa-arvosuunnitelmaksi. Tavoitteena on mm. sukupuolten välinen tasapaino ay-liikkeen edunvalvonnassa ja päätöksenteossa ja miesten ja naisten samapalkkaisuus. Jäsenjärjestöiltä odotetaan kahden vuoden kuluessa arviota suunnitelman toteuttamisen aikataulusta ja väliraporttia siitä, mitä uudistuksia on saatu alkuun. Tietoja tuloksista odotetaan neljän vuoden kuluttua. Ay-liikkeellä onkin syytä katsoa peiliin. Hertogs muistuttaa, että naisten osuus ammattiyhdistysten päätöksenteossa ja edunvalvonnassa jää kaikissa maissa alle heidän osuutensa jäsenistöstä. Panostuksia naisiin tarvitaan myös siksi, että naisten ay-kiinnostus näyttää olevan kasvussa samaan aikaan kuin ammattiyhdistysten jäsenmäärät ovat muutoin laskussa.
Vanhat tavoitteetMiesten ja naisten välisessä palkkahaitarissa on aloittain ja maittain suuria eroja.- Mutta tosiasia on, että palkkaeroja on. Ay-liikkeen on aika sitoutua kaventamaan tätä eroa, Hertogs huomautti. Palkkaerojen kaventaminen käy kovin hitaasti. Pöytäkirjojen mukaan SAK:n kokouksessa käytiin jo vuonna 1948 kipakkaa keskustelua aiheesta sama palkka samasta työstä. Partinen vakuutti palkkauksen tasa-arvoistamisesta löytyvän silti hyviä esimerkkejä. Suomessa työn vaativuuden arviointi etenee liittotasolla ja on muuttanut palkkasuhteita siellä, missä sitä on toteutettu. Hertogsin mukaan EU:n komissio on valmis rahoittamaan tutkimusta työn vaativuuden arvioinnista, jos ay-liike ja työnantajat haluavat sellaisen teettää.
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE