 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Terveysbarometri kertoo yhä kasvavasta eriarvoisuudesta
Terveydenhuollon alueelliset erot näyttävät tuoreen Terveysbarometrin mukaan edelleen kasvavan. Pohjois- ja Itä-Suomi ovat selvästi putoamassa muun maan myönteisestä kehityksestä.Koko maassa kuntien terveydenhuoltomenoja on lisätty useammissa kunnissa kuin viime vuonna ja vastaavasti supistuksia on jouduttu tekemään aiempaa harvemmin. Lapin läänissä yksikään tutkimuksessa mukana ollut kunta ei ollut kuitenkaan pystynyt kasvattamaan terveysbudjettiaan. Supistuksista sen sijaan ilmoitti lähes 70 prosenttia kunnista. Oulun läänissä terveysbudjettiaan kasvatti vain noin 10 prosenttia ja Itä-Suomessa noin viidennes kunnista. Terveydenhuoltoaan joutui leikkaamaan noin kolmannes Oulun läänin ja vajaa puolet Itä-Suomen kunnista. Etelä- ja Länsi-Suomessa supistuksiin on joutunut enää vain neljännes kunnista.
Asenteet myönteisempiäTerveyden edistämisen keskuksen kahdeksas Terveysbarometri kertoo terveyspolitiikan suunnasta. Tutkimukseen on haastateltu noin puolet Suomen terveyskeskusten johtajista sekä noin kaksi kolmannesta terveysjärjestöjen johtajista. Rahan puute mainitaan edelleen terveyden edistämisen suurimmaksi esteeksi. Sen sijaan asenteelliset esteet ovat jossain määrin jo murtuneet, vaikka neuvottomuus uusien toimintatapojen etsinnässä näkyykin selvästi, sanoo toiminnanjohtaja Harri Vertio Terveyden edistämisen keskuksesta. Vertion mukaan Terveysbarometri kertoo myös, että valoisana tulevaisuuden näkee yhä harvempi ja ristiriitaisena yhä useampi terveyskeskusjohtaja.
Turhautuneisuus näkyy selvästiTutkija Leena Leskisen mukaan myös päättäjien turhautuneisuus näkyi barometrissä. Erityisesti turhautumista aiheuttaa syrjäytyneiden auttaminen. Näiden ongelmaryhmien olemassaolo tiedetään, mutta niitä ei tavoiteta. Kun syrjäytyneitä tavataan satunnaisesti esimerkiksi terveyskeskuksen vastaanotolla, henkilöstöllä ei olekaan valmiuksia kohdata heitä, sanoo Leskinen. Barometrin vastauksissa näkyy Leskisen mukaan selvänä tavoitteena suunnitelmallisuuden lisääminen koko terveyttä edistävässä toiminnassa. Nykyinen toimintatapa koetaan liian projektiluonteiseksi ja vanhanaikaiseksi.
Vanhustenhuolto noussut tärkeäksiTärkeimpinä terveyttä edistävinä asioina kunnissa nähtiin terveyskeskuksen toiminnan kehittäminen, päihdetyö, sairauksien ennaltaehkäisy yleensä sekä mielenterveystyö. Uutena asiana listan kärkipäähän on noussut tänä vuonna vanhustenhuollon kehittäminen. Kuntien ja järjestöjen päättäjiä huolestutti erityisesti myös päihteiden käyttöä edistävä asenneilmapiiri. Terveyskeskusjohtajat kantoivat huolta lasten ja nuorten yhä varhaisemmista päihdekokeiluista sekä keski-ikäisten rajusta ryyppäämisestä. Liikunnan merkitys tärkeänä terveyteen vaikuttavana elintapana on korostunut sekä järjestöissä että kunnissa. Ensisijaisena tavoitteena pidetään väestön aktivointia kuntoliikuntaan tai arkiseen terveysliikuntaan. Myös ikäihmisten liikunnan ja kuntoutuksen edistämistä pidettiin tärkeänä.
STT-MH |
POLITIIKKA -SIVULLE