Hullun lehmän tauti nosti terveyskysymykset EU:n politiikkaan

Uhkaavalta näyttäneen taudin tuoma kohu on osaltaan vaikuttanut siihen, että terveyteen ja kuluttajansuojaan liittyvät kysymykset otetaan EU:n politiikassa entistä vakavammin.

Tällaisiin arvioihin päätyy tutkija Mika Aaltola viime viikolla tarkastetussa väitöstyössään. Tutkimus kuuluu kansainvälisten suhteiden alaan.
- Itse tautihan oli siinä mielessä virtuaalinen, että erittäin harvat ihmiset siihen loppujen lopuksi sairastuivat, toteaa Aaltola.

Pelko epidemiasta johti kuitenkin siihen, että brittiläinen naudanliha sai vuoden 1996 keväällä laajamittaisen vientikiellon muihin EU-maihin. Myöhemmin suuret määrät sairastunutta tai tautia kantavaksi epäiltyä nautakarjaa pakkoteurastettiin.

- Poliittisessa mielessä hullun lehmän tauti merkitsi myös sitä, että useille muille EU-maille kiusallinen John Majorin hallitus saatiin aisoihin ja sen toimintaa päästiin arvostelemaan, sanoo Aaltola.

Poikkeuksetkin ovat elämää

- Tieto pääsi esiin tutkijoiden, terveysjärjestöjen ja muiden kansalaisten terveydestä huolestuneiden tahojen kautta, luonnehtii Aaltola.

Hullun lehmän tauti tuhoaa aivokudosta ja johtaa lopulta kuolemaan. Sairastuneen eläimen aivoja syömällä se voi periaatteessa tarttua myös ihmiseen.

Uhka laajalle leviävästä taudista oli EU:n poliittiselle järjestelmälle hämmentävä poikkeus - samantapainen kuin esimerkiksi luonnonmullistus tai ydinvoimalaonnettomuus. Myös politiikan tutkimuksessa tämäntapaiset poikkeukset usein ohitetaan.

- Oppikirjoissa tarkastellaan sitä, mikä politiikassa on säännönmukaista eli lähinnä kylmää valtapeliä. Epäsäännöllisyydet ovat kuitenkin oleellinen osa todellisuutta, Aaltola pohtii.

Politisoituminen nostaa asiat esiin

Tuore esimerkki on hormoneilla tuotetun lihan tuontikielto, jonka vuoksi USA on määrännyt useille EU-maiden maataloustuotteille ylimääräisiä tulleja. Myös Maailman kauppajärjestö WTO on vaatinut hormonilihan tuonnin sallimista.

- Politisoituminen on siinä mielessä hyvää, että asiat otetaan huomioon. Politiikkahan on se areena, jolla päätöksiä tehdään. Tietysti politisoituminen voi olla kielteistäkin, sanoo Aaltola.

- Euroopan unionin päätöksenteossa suhtaudutaan nyt entistä vakavammin tieteelliseen tietoon ja ollaan herkempiä sitä kohtaan, ja se on minun mielestäni hyvä. Uskon, että terveyteen liittyviä kysymyksiä on tulossa esille lisääkin, hän arvioi.

Mika Aaltolan väitöskirja Rhythm, Exception, and Rule in International Relations: The Case of Mad Cow Disease (Rytmi, poikkeus ja sääntö kansainvälisissä suhteissa - hullun lehmän tauti kansainvälispoliittisena tapauksena) tarkastettiin Tampereen yliopistossa.

STT-IA
4.6.1999