Belgialta ei vieläkään listaa saastuneista tiloista

Belgialaisten mielestä EU-komissio ylireagoi dioksiiniasiassa

Dioksiini puhututti myös EU:n terveysministereitä, jotka tiistaina kokoustivat Luxemburgissa. Perusturvaministeri Eva Biaudetin (ruots.) mukaan Belgian terveysministeri myönsi Belgian tehneen virheen viivytellessään dioksiiniasian tiedottamisessa.

Belgia kertoi siitä komissiolle vasta toukokuun lopussa, vaikka dioksiini paljastui belgialaiskananpoikien kuolinsyyksi jo huhtikuussa.

Maanantaina EU-komissio luuli jo saavansa listan saastuneista tiloista. EU:n maatalouskomissaarin tiedottaja Gerard Kiely kertoi komission tiedotustilaisuudessa, että lista on tulossa. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Illansuussa belgialaiset viranomaiset olivat toimittaneet kanatiloja koskevan listan, mutta muista tiloista ei mitään.
- Belgialaisilta olen kuullut, että nauta- ja sianlihatiloja koskevat listat tulisivat keskiviikkona, tiedottaja Johan Reyniers sanoi tiistai-illalla.

Huhuja ja arvioita kriisin suuruudesta kuitenkin liikkui pitkin päivää. Kiely sanoi kuullensa arvion, että belgialaistuotteista kymmenesosa on saastuneilta tiloilta ja loput 90 prosenttia olisi dioksiinivaaran ulkopuolelta. Myöhemmin päivällä tämänkin tiedon oikeellisuus kiistettiin.

Yleisin vaurio lasten hampaiden kiillevaurio

Eva Biaudetin mukaan Belgian terveysministeri katsoi EU-komission ylireagoineen dioksiiniasiassa. EU-komissio on määrännyt kaikki dioksiinivaarasta epäillyt tuotteet kaikissa jäsenmaissa myyntikieltoon.

Komissiosta on kuitenkin korostettu, että EU:n boikotti koskee vain dioksiinivaarasta epäiltyjä tuotteita eli vaarallista rehua käyttäneiden tilojen tuotteita.

Tällaisia tiloja arvioidaan olevan vajaa 1 500 ja kyseiset tilat ovat karanteenissa kunnes kriisistä saadaan tarkempia tietoja.

Biaudetin mukaan terveysministerit suhtautuvat dioksiiniongelmaan vakavasti, mutta toisaalta muistuttavat löydettyjen dioksiiniarvojen vähäisyydestä.
- Dioksiiniarvojen nousu edellyttää, että dioksiinipitoisia ruokia syö säännöllisesti ja suuret määrät, Biaudet sanoo.

Belgiassa syödään paljon kanaa ja kanoista löydetyt dioksiinimäärät ovat moninkertaiset esimerkiksi sikoihin verrattuna. Lisäksi belgialaiset ehtivät popsia kanoja ja kananmunia viikkotolkulla ennenkuin dioksiinivaara tuli julkisuuteen.

Biaudetin mukaan dioksiini kertyy elimistöön kymmenien vuosien kuluessa. Yleisin dioksiinin aiheuttama terveyshaitta on lasten hampaiden kiillevaurio. Itämeren kaloja lukuunottamatta suomalaisten elintarvikkeiden dioksiinipitoisuudet ovat erittäin matalat.

Jäsenmaiden tulisi luopua tuontikielloista

Moni EU:n jäsenmaa sekä EU:n ulkopuolinen maa on lopettanut kaikkien belgialaisten liha- ja maitotuotteiden maahantuonnin. EU-komissio on määrännyt kaikki jäsenmaansa vetämään myynnistä vain dioksiinivaaran alaiset tuotteet eikä suinkaan kaikkia belgialaistuotteita.

Kielyn mukaan jäsenmaiden pitäisi noudattaa komission ohjetta eikä ottaa käyttöön omia kansallisia turvatoimia.
- Jäsenmaiden pitäisi sallia muiden kuin saastuneiden belgialaistuotteiden tuonti, Kiely sanoi komission tiedotustilaisuudessa.

Pitäisikö eläinrehu seuloa tarkemmin

Belgian ruokakriisin lähti liikkeelle dioksiinipitoisesta eläinrehusta. Vielä ei ole varmaa tietoa siitä, miten dioksiini eläinrehuun pääsi.

Koska myös edellinen suuri ruokaskandaali, hullun lehmän tauti, lähti liikkeelle eläinrehusta, jotkut ovat vaatineet eläinrehuille tiukempaa seulontaa, uusia säännöksiä.

Mm. EU-parlamentin vihreät vaativat tiistaina tiukempaa kontrollia eläinrehulle.
- Kymmenen päivää on kulunut eikä dioksiinin alkuperää ole vieläkään pystytty tarkasti kertomaan, vihreät toteavat kannanotossaan.

Vihreiden mukaan rehutuottajilta pitää vaatia tiedot siitä, mitä he tuotteisiinsa sekoittavat. Vihreät vaativat rehukontrolliin perinpohjaista remonttia.

STT-IA
11.6.1999