Enestam: Suomi varautuu lähettämään pataljoonan Kosovoon



Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) vahvistaa, että Suomi on varautumassa rauhanturvaamistehtäviin Kosovossa pataljoonalla, jonka vahvuus on noin 800 miestä.Tällainen suunnitteluvaltuutus on annettu hallitukselta puolustusministeriölle.


Enestamin mukaan Suomen ja Ruotsin yhteispataljoonasta on luovuttu lähinnä ruotsalaisten aloitteesta. Ruotsin puolustusvoimain komentaja ei lämmennyt ajatukselle yhteispataljoonasta.

Ruotsissa keskustelu EU:n yhteisen puolustuspolitiikan sisällöstä on vasemmiston ja vihreiden käynnistämänä muutenkin kuumentunut. Huolena on Ruotsin liittoutumattomuuspolitiikan hautautuminen EU:n koneistoon.

Suomalaiset ja ruotsalaiset liittyisivät Kosovossa osaksi brittiprikaatia. Liittoutumattomilla saattaa kyllä olla Enestamin arvelujen mukaan oma varakomentaja.

Venäjän Balkan-neuvottelija Viktor Tshernomyrdin on aiheuttanut lievää hämmennystä jakamalla jo Venäjän valvonnassa ja toisaalta NATO:n valvonnassa olevien joukkojen alueita ja komentosuhteita.

Enestam kertoi olevansa "vähän hämmästynyt", jos tällaiseen järjestelyyn päädyttäisiin ja venäläiset ottaisivat tietyn osan valvontaansa.

Enestamin mukaan Suomen voimavarat eivät riitä turvaamaan rauhaa sekä Bosniassa että Kosovossa. Niinpä on oletettavaa, että osa Bosnian joukoista siirretään tarvittaessa Kosovoon. Tällöin Bosniaan jäisi lähinnä tanskalaisia ja norjalaisia joukkoja, ja suomalaiset ja ruotsalaiset olisivat Kosovossa.

Suomesta koottavat täydennysjoukot ovat koottavissa pataljoonaksi 30 päivän kuluessa, mutta siirtyminen voi tapahtua tarvittaessa aikaisemminkin. Suomen osallistumisesta operaatioon päättää valtioneuvosto ja lisäksi tarvitaan joko YK:n tai ETYJ:n valtuutus.

Kriisinhallinta ja rauhaturvaaminen vie puolustusbudjetista Enestamin mukaan vain kaksi prosenttia, sillä pääpaino on edelleen kansallisessa puolustuksessa. Rauhanturvaajiksi halukkaita riittää edelleen päinvastaisista puheista huolimatta, myös upseereita.

Enestam torjuu arvelut siitä, että ulkomaankomennuksille oltaisiin joitakin ikään kuin pakottamassa.

Väylä ulkomaankomennuksille avautuu vastaisuudessa virkauravalinnan mukaan. Tällöin tietyn uraputken valitessaan asianomainen tietoisesti valitsee myös ulkomaantoiminnan vaihtoehdon.

Saksan tyyli hämmentää

Kölnin huippukokouksessa EU-puheenjohtajamaa Saksan lanseeraama uusi turvallisuus- ja puolustuspoliittinen identiteetti aiheuttaa terminä keskustelua.

Enestam sanoo avoimesti ihmetelleensä Saksan hyvin avointa omien pyrkimysten ajamista. Saksa on ajanut eurooppalaisten maiden sotilasliitto WEU:n integroimista sellaisenaan sotilasliitto NATO:on.

Suomi on WEU:n tarkkailijajäsen. Yleisen käsityksen mukaan WEU voitaisiin paperijärjestönä lakkauttaa. Saksa onkin Enestamin mukaan asiassaan kovin yksin.
- WEU organisaationa voi lakkaa olemasta, Enestam itse arvioi.

Ei tarvitse olla edes asiantuntija arvatakseen, että puolustustavoitteiden käsitteleminen Kölnin huippukokouksessa on hyvin vaikeata.

Alustava ulkoministerien kokous antoi jo viitteitä siitä, että kannat vaihtelevat laidasta laitaan ja liittoutumattomat maat, Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Irlanti, eivät halua puhua yhteisestä puolustuksesta, vaan kriisinhallinnasta.

Nämä asiat edellyttävät EU:n päätöksenteossa yksimielisyyttä, joten päätöstä EU:n yhteisestä puolustuksesta ei näillä näkymin synny ainakaan Kölnissä. Kölnin kokouksen jälkeen vetovastuu siirtyy Suomelle. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella ei laaditun ohjelman mukaan ole yhtään Suomessa pidettävää puolustusministerien omaa virallista kokousta.

Enestam kertoo kuitenkin, että suunnitelmissa on yhteinen puolustusministerien ja ulkoministerien tapaaminen. Asetelma kertoo osaltaan siitä, että kriisinhallintaan ja puolustukseen liittyviä asioita halutaan käsitellä mahdollisimman korkealla tasolla.

MARGIT HARA
4.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE