EU:n ulkopolitiikka saa hampaita - yhteistä puolustusta ei luoda



EU-maat sopivat torstaina Kölnissä, että unionille luodaan lähivuosina kyky toimia itsenäisesti, ilman NATO:a ja Yhdysvaltoja, rauhanturva-, avustus- ja kriisinhallintatehtävissä. Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) painotti, että kysymys ei ole EU:n yhteisen puolustuksen luomisesta, eikä NATO:n korvaamisesta.


Suomen puheenjohtajakaudella jatketaan työtä, ja seuraava raportti asiasta annetaan Helsingin huippukokoukselle joulukuussa. Kaiken on määrä olla valmista loppuvuodesta 2000, Ranskan puheenjohtajakaudella.

Lipposen mukaan uudet valtuudet antavat EU:n yhteiselle ulko- ja puolustuspolitiikalle korkeamman profiilin.

- Tästä tulee erittäin tärkeää sekä EU:lle että koko Euroopalle, sekä Venäjän suhteillemme. Hänen mukaansa nyt toteutetaan käytännössä se, mitä Suomi ja Ruotsi saivat läpi EU:n Amsterdamin sopimukseen.

- Suomi ja Ruotsi tekivät yhteisen ehdotuksen, jonka mukaan EU:lle on luotava kriisinhallintakyky. Nyt oli korkea aika tehdä tämä päätös, Lipponen sanoi.

Kuinka uusi puolustusulottuvuus lopulta muotoutuu, miten päätöksiä tehdään ja valmistellaan, jää selvitettäväksi. Suomi ja Ranska alkavat käydä asiasta keskusteluja, kuten sovittiin Ranskan presidentin Jacques Chiracin Suomen-vierailulla, Lipponen kertoi.

EU-johtajat hyväksyivät alustavasti Saksan ehdotukset, joiden mukaan EU-maiden puolustusministerit alkaisivat osallistua joihinkin ulkoministerikokouksiin. EU saisi myös pysyvän sotilasasiantuntijoista koostuvan poliittisen ja ja turvallisuuskomitean Brysseliin. Sille tekisi suosituksia sotilasedustajista muodostuva puolustusalan komitea.

Kaikki tasavertaisina

Erona Amsterdamiin on se, että Amsterdamin sopimuksessa todetaan, että EU voi käyttää välineenä Länsi-Euroopan unioni WEU:ta. Torstaina hyväksytyssä julistuksessa todetaan, että EU voi ottaa hoitaakseen WEU:n Petersberg-tehtävät.

WEU:n sulauttamisesta EU:n osaksi ei enää puhuta. Tällöin poistuu myös ongelma WEU:n viidennestä artiklasta, joka velvoittaa WEU-jäsenet puolustamaan toisiaan, jos yhtä vastaan hyökätään. WEU:n velvoite on jopa tiukempi kuin NATO:n vastaava.

Petersbergin tehtävät sisältävät virallisen määritelmän mukaan humanitaariset tehtävät, rauhanturvatehtävät, taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, mukaan lukien rauhanpalauttamisen.

Julistuksessa todetaan, että EU:n kriisinhallintaan osallistuvat tasavertaisesti ja täysimääräisesti sekä NATO:on kuuluvat että NATO:n ulkopuoliset EU-maat.

NATO:on ei ole pakko liittyä

Päätökset mahdollisista operaatioista tehdään EU:n huippukokouksessa, yksimielisesti, ja jokainen maa päättää kansallisesti mihin ja millä tasolla se osallistuu. EU:n ulkopuoliset NATO-maat on tarkoitus kytkeä mukaan mahdollisimman läheisesti.

Julistus painottaa, että NATO säilyy jäsentensä yhteisen puolustuksen perustana. Liittoutumattomien jäsenmaiden ei tarvitse muuttaa linjaansa.

Avoinna on vielä, mitä tapahtuu WEU:lle, jonka perustamissopimus on umpeutumassa. Saksan ulkoministeriön valtiosihteeri G Verheugen arveli, että WEU saattaa jäädä jäsenmaidensa keskinäisenä sopimuksena vielä paperille - järjestönä se on pian täyttänyt tehtävänsä.

Sen rakenteet, kuten sihteeristö, tutkimusyksikkö ja satelliittivalvontakeskus siirtyvät EU:n alaisuuteen.

Toistaiseksi on myös epäselvää, vaatiiko uusien toimintojen ottaminen EU:n hoidettavaksi myös EU:n perussopimusten uusimista.

STT-IA
4.6.1999


ULKOMAAT -SIVULLE