MEP-ehdokkaat äänessä

Pentikäinen: Eurovaalit keskustalle linjavaalit

Keskustan eurovaaliehdokas Antti Pentikäinen katsoo, että EU-vaaleissa on keskustalle kyse linjavaaleista.
- Vaaleissa otetaan kantaa siihen, jääkö keskusta EU-asioissa pysyvästi oppositioon vai palaako se valtionjohtajapuolueeksi, jolla on kansainvälistä toimintakykyä ja vaikutusvaltaa, Pentikäinen totesi.

- Moni yrittäjä, esimerkiksi maatalousyrittäjä, on jo vuosia sitten joutunut tekemään päätöksen siitä lyödäänkö hanskat tiskiin vai jatketaanko. Siitä valinnasta on oma leipä kiinni. Samaa odotetaan myös puolueelta, Pentikäinen jatkoi.

Pentikäisen mukaan EU on vallitseva tosiasia, jonka puitteissa jokaisen uskottavan poliittisen liikkeen on kyettävä toimimaan: tarvitaan linja, joka ei perustu kaiken mahdollisen vastustamiseen, hän totesi.

Pentikäinen on helsinkiläinen teologian ylioppilas ja Euroopan opiskelijoiden puheenjohtaja. Hän julkaisi huhtikuussa kirjan "Sukupolveni valinta", jossa hän arvostelee puolueensa ponnettomuutta EU-vaikuttamisessa ja esittää uudistusohjelman.

- Tavoitteena on keskusta-aatteen vieminen 2000-luvulle vahvana ja puolueen palauttaminen valtaan. Se ei onnistu ilman, että keskusta korjaa toimintatapojaan EU:ssa, Pentikäinen tiivistää. Pentikäinen puhui sunnuntaina Paimiossa.

Kaunisto: EU:n puolustettava perheviljelmiä

Keskustan eurovaaliehdokas Timo Kaunisto vaatii, että EU:n pitäisi puolustaa johdonmukaisesti perheviljelmiin perustuvaa tapaa tuottaa maataloustuotteita. Tukea tarvitaan kamppailussa amerikkalaistyyppisen suurtiloihin perustuvan "agraaribisneksen" kanssa.

- Esimakua taistelusta on jo saatu hormonilihakiistan ja viimeksi dioksiinirehujen myötä. Vaikka EU:n sisällä tilakoko vaihtelee suuresti, sopii tämä lähtökohta eurooppalaisille kuitenkin erinomaisesti, Kaunisto arvioi.

Kauniston mielestä Maailman vapaakauppajärjestön WTO:n neuvotteluissa pitäisi korostaa ruoan tuottamisen laatua. Olisi luotava järjestelmiä, jossa vähintäänkin tuotantotapa sekä mahdollisesti sen ympäristölle ja tuotantoeläimille aiheuttamat ongelmat tuodaan pakkausmerkinnöillä tai muilla merkinnöillä selkeästi esiin.

Kaunisto puhui sunnuntaina Salossa. Kaunisto on laitilalainen maanviljelijä ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri.

Ilivitzky: EU:n aluetuet maakuntaliittojen päätettäviksi

EU:n aluetukien paikallinen suuntaaminen pitää jatkossa sälyttää maakuntien liitoille, Euroopan parlamentin jäsen Inna Ilivitzky (vas.) esittää. Ilivitzkyn mielestä maakuntien liitot edustavat aidommin alueellista tahtoa ja erilaisia väestöryhmiä.

- Alueellisella sitoutumisella ja alueellisten tarpeiden paremmalla huomioimisella syntyy kestävämpiä tuloksia kuin vanhanmalliseen aluepolitiikkaan kuuluneella asioiden keskittämisellä keskushallintoon ja ministeriöihin. Tueksi tarvitaan laajaa poliittista yhteistyötä yli puoluerajojen.

Hallitus päättää asiasta alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) esityksestä saatuaan ensin työryhmän mietinnön ensi viikolla. Ilivitzky puhui sunnuntaina Hämeenlinnassa.

Paasilinna: Eurooppalainen työllisyyssopimus seuraavan EU-parlamentin tärkeä tavoite

Eurokansanedustaja Reino Paasilinna (sd.) pitää eurooppalaisen työllisyyssopimuksen toteuttamista seuraavan EU-parlamentin tärkeänä tavoitteena. Sopimuksella EU:n jäsenmaat sitoutuvat työttömyyden voittamiseen, Paasilinna sanoo.

- Rajojen yli tapahtuva työntekijöiden liikkuminen ei saa johtaa työehtojen ja työhön liittyvän sosiaalisen turvan alennusmyyntiin, Paasilinna kertoi puhuessaan Uudellamaalla lauantaina.

Paasilinnan mielestä EU:n on aika tavoitella yhteistä työelämän euromallia työttömyyden alentamiseksi, nyt kun unioni on päässyt tavoitteisiinsa yhteismarkkinoiden ja euroalueen luomisessa.

- Eurooppaa on yhdennetty tähän asti liikaa pääoman ja kauppakamarien ehdoilla. Seuraavan europarlamenttikauden tulee olla työmarkkina- ja sosiaaliunionin rakentamisen aikaa, jossa luodaan laaja Eurooppa-tason vähimmäistyölainsäädäntö ja viralliset oikeudet tehdä rajat ylittäviä työehtosopimuksia, Paasilinna vaatii.

Paasilinnan mielestä työntekijöiden perusoikeuksien täytyy olla käypiä kaikissa jäsenmaissa samalla tavalla kuin yhdessä jäsenmaassa rekisteröity yhtiö pätee muissakin jäsenmaissa.

Paasilinnan mukaan kattava EU-lainsäädäntö takaa myös vanhojen jäsenvaltioiden työntekijöille, että laajenemisen yhteydessä ei synny kahdenlaisia työmarkkinoita ja työehtojen polkumyyntiä. Työntekijöiden kansainväliset oikeudet pitäisi saattaa EU:n perussopimukseen, Paasilinna kaavailee.

Perkka-Jortikka: EU:hun suomalaista näkemystä työelämästä

Kokoomuksen eurovaaliehdokas, fil. tri Katriina Perkka-Jortikka haluaa vaikuttaa erityisesti Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnassa.

Valiokunta valmistelee kaikki työelämään ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät parlamentin päätökset. Perkka-Jortikka on toiminut tutkijana työelämään liittyvissä kysymyksissä.

Perkka-Jortikan mielestä EU:ssa tarvitaan suomalaisia työelämän asiantuntemusta, jotta emme jäisi eurooppalaisen asiantuntemuksen jalkoihin.

- Työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokuntaan on tulossa monesta Keski- ja Etelä-Euroopan maasta työelämää tuntevia parlamentin jäseniä, jotka ovat keskeisessä asemassa työmarkkinoiden ja parlamentin välisessä yhteydenpidossa, Perkka-Jortikka sanoi keskiviikkona Espoossa.

Ilivitzky: Ei edes merkittyä hormonilihaa EU:hun

Euroopan parlamentin jäsen Inna Ilivitzky (vas.) hämmästelee ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasin (kok.) kantaa USA:n ja EU:n välisessä hormonilihakiistassa EU:n ministerineuvostossa. Sasi kannatti ratkaisuksi hormonilihan merkitsemistä, jos se on kasvatettu hormoneilla.

- USA on ajanut tällaista ratkaisua. Osan kasvuhormoneista on kuitenkin todettu tutkimuksessa lisäävän syövän riskiä. Toivon, että ihmisten terveydestä ei tehdä kauppapolitiikan pelivälinettä.

EU kielsi hormonilihan tuonnin USA:sta yli 10 vuotta sitten. Tuolloin pyrittiin suojaamaan eurooppalaista tuotantoa. Ilivitzkyn mielestä jo tuolloin olisi kieltoa pitänyt perustella varovaisuusperiaatteella eli sillä, että hormonien vaikutuksista ei ole tarpeeksi tietoa.

- Tällöin EU:n asema olisi ratkaisussa vahvempi. Nyt keskusteluja kansainvälisen kaupan vapauttamisesta käydään liiaksi suurten yritysten ja miljardivoittojen näkökulmasta.

Paasilinna: EU-vaalien pitäisi kiinnostaa parlamentin vallan kasvaessa

Eurokansanedustaja Reino Paasilinna (sd.) pitää demokratian uhkana sitä, että kansalaisten kiinnostusta ei saada nousemaan EU-vaaleissa ja Euroopan asioissa, vaikka samaan aikaan europarlamentin valta kasvaa.

- EU:n komissio on nyt lamassa - uusia lakialoitteita ei tehdä ja komissaarien nimitys on pahasti kesken - muutos on melkoinen, kun entisistä Ruotsin ja Venäjän alamaisista tulee EU:n puheenjohtajia.

Paasilinnan mielestä on puolueiden ja ehdokkaiden asia kertoa äänestäjille, että äänestäminen kannattaa.

- Merkillistä on, että Suomen puolueet eivät näytä olevan kiinnostuneita eurovaikuttamisesta. Tutkijoidenkin mukaan heikko äänestysaktiivisuus voi synnyttää kansallisen politiikan tasolle tyhjiön, jossa populistiset ääriliikkeet voivat vallata tilaa itselleen.

Paasilinna puhui keskiviikkona Raumalla, Porissa ja Tampereella.

Viialainen: EU:ssa tarvitaan ylikansallista demokratiaa

Euroopassa tarvitaan ylikansallista demokratiaa markkinavoimien vastapainoksi, sanoo vasemmistoliiton eurovaaliehdokas Matti Viialainen.

Viialaisen mukaan vasemmistoliiton kanta poikkeaa porvaripuolueiden linjauksista, joissa EU:n tulisi pysyä hallitusten välisenä yhteistyönä ja päätökset tehtäisiin ministerineuvostossa.
- Oikeistolle riittää vapaakauppa-alue, sisämarkkinat ja talous- ja rahaliitto, eräänlainen "IVY-EU", Viialainen sanoo.

Viialaisen mielestä Lipposen toisen hallituksen politiikka on lähempänä vasemmistoliiton linjauksia. Hallitus mm. lupaa edistää euro-alueen talouspolitiikan yhteensovittamista ja seurantaa.

- Kykyä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistoimintaan tulee lisätä viimeistään Kosovon kriisin opettamana. Nykyinen EU on taloudellinen jättiläinen, mutta poliittisesti lähes kääpiö, Viialainen puhui Lahdessa tiistaina.

Matti Viialainen on Eurooppalainen Suomi ry:n toiminnanjohtaja.

Koonnut: IA
4.6.1999

(Päivitetty 6.6.1999)

POLITIIKKA -SIVULLE