Gil-Robles valitti parlamentin jättämistä ulkopuolelle

EU:n työllisyyssopimukseen vähän konkretiaa



Pitkään valmisteltu eurooppalainen työllisyyssopimus käsiteltiin torstaina EU:n huippukokouksessa Kölnissä. Kosovon takia vähälle huomiolle jäänyt sopimus ei sisällä selkeitä käytännön toimia, joilla työttömyysluvut kaunistuisivat.


Ranska ajoi paperiin alunperin sitoutumista 3 prosentin talouskasvuun työttömyyden alentamiseksi. Ranska ei saanut vastakaikua muilta mailta Italiaa lukuunottamatta.

Euroopan parlamentin espanjalainen puhemies José Maria Gil-Robles piti torstaina valitettavana sitä, että Euroopan parlamentti on jätetty sopimuksen valmistelujen ja sen tulevan arvioinnin ulkopuolelle.

- Luotan siihen, että teidän poliittinen ymmärryksenne saa aikaan sen, että tämä tilanne muuttuu nopeasti, Robles toivoi puheessaan EU-johtajille.

Työmarkkinaleirit kaipasivat konkretiaa

Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet, ammattiliittoja edustava EAY, työnantajien UNICE, ammatinharjoittajien UEAPME sekä julkisyritysten CEEP ilmoittivat tukevansa EU-puheenjohtajamaan Saksan esitystä sopimukseksi. Eri leireissä oli kuitenkin toivomuksia sopimuksen sisällöstä, ja erityisesti kaivattiin konkretiaa.

Kriittisimmät arvostelijat eivät pidä paperia oikeastaan lainkaan sopimuksena, vaan pikemminkin yhteisen neuvotteluprosessin lähtölaukauksena.

Liittokansleri Gerhard Schröderin talousneuvonantaja professori Klaus Gretschmann sanoi, että vielä ei ole päätetty selkeästi siitä, missä muodossa osapuolet käsittelevät työllisyysasioita jatkossa.
- Kyseessä ei ole taikatemppu työllisyyden poistamiseksi, Gretschmann myönsi.

Työnantajien eurooppalainen kattojärjestö UNICE peräsi lausunnossaan huippukokoukselle rakenneuudistuksia mm. työmarkkinoiden joustojen osalta.

Teollisuuden TT:n ja Palvelutyönantajien Brysselin pysyvä edustaja Jukka Ahtela sanoo, että sopimus ei sisällä mitään järisyttävää uutta.

Ahtelan mukaan työnantajaleirissä ollaan tyytymättömiä siihen, että työmarkkinoiden uudistamiseen ei puututa.
- Sen sijaan korostetaan perinteisiä työvoimapoliittisia temppuja kuten koulutusta, Ahtela valittelee.

Heikki Pohja, suomalaisten palkansaajajärjestöjen Brysselin toimiston johtaja sanoo, että sopimuksessa on kyse lähinnä menettelytavoista.
- Nyt syntyy käytäntö, jossa työmarkkinajärjestöillä on oma roolinsa. Tähän asti järjestöt ovat olleet vain taustalla, Pohja toteaa.

STT-IA
4.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE