Hetemäki varoittaa yhä ylikuumenemisesta



Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäki näkee edelleen Suomen taloudessa ylikuumenemisen vaaran. Mikäli Suomen ja kansainvälisen talouden kasvu kiihtyy odotetusti on ylikuumenemisen riski olemassa ensi vuonna, sanoi Hetemäki toimittajatapaamisessa Helsingissä maanantaina.


Taloudellista kasvua vauhdittavat Hetemäen mukaan kotimaassa alhainen korkotaso, rakentamisen ja asumisen voimakas kysyntä, hyvä tulokehitys sekä erittäin hyvä kilpailukyky. Samaan aikaan ulkomaisen kysynnän ennakoidaan vahvistuvan.

Ylikuumenemisen vaara liittyy Hetemäen mukaan nopeutuvaan palkkakehitykseen. Viime vuonna keskiansiot nousivat viisi prosenttia ja nähtävissä on jo viitteitä siitä, että palkkapaineita alkaa olla, totesi Hetemäki.

Valtiovarainministeriö arvioi helmikuussa kokonaistuotannon kasvavan tänä vuonna 3,6 ja ensi vuonna 3,0 prosenttia. Hetemäki ei kertonut mikä ministeriön nykyinen arvio on. VM:n seuraava kokonaistuotannon kasvuarvio julkistetaan runsaan kahden viikon kuluttua.

- Talouden kasvu on jatkunut loppuvuoden notkahdusta lukuunottamatta samaa tasaista tahtia kuin usean vuoden ajan, totesi Hetemäki.

Kasvun nopeutumista vauhdittaa ensi vuonna muiden tekijöiden rinnalla talven ja kevään korkojen lasku, joka tuntuu taloudessa täysimääräisesti runsaan vuoden viiveellä.

Työttömyyden alentuminen on ollut työllisyyden nopeaa kasvua hitaampaa, koska myös työvoima on kasvanut, mainitsi Hetemäki.

Vuosikymmenen puolivälin jälkeen työllisyys on kasvanut 207 000 hengellä, mistä 101 000 työpaikkaa syntyi viime vuoden aikana. Työllisyysaste lähestyy kuitenkin jo kymmenen vuoden takaista tasoa.

Kilpailukyky ja liukumat

Taloudellista kasvua tukee Hetemäen mukaan myös Suomen poikkeuksellisen hyvä kilpailukyky. Tällä hetkellä kansantalouden kilpailukyky on noin 40 prosenttia pitkän ajan keskiarvoa parempi.

- Historiallisesti kilpailukyky on aina rapautunut, kun palkat ovat lähteneet liukumaan. Kysymys kuuluukin, miten nyt käy, Hetemäki sanoi.

Hän muistutti, ettei Suomella euron käyttöönoton jälkeen ole enää valuuttakurssivaraa, jolla kilpailukyvyn heikkeneminen aiemmin korjattiin.

Palkkojen nopea nousu ja talouden ylikuumeneminen vaarantaisi Hetemäen mukaan käynnissä olevan työttömyyden laskun. Mikäli talouden kasvu kiihtyy ja ylikuumenemisen riski alkaa toteutua, ei talouspolitiikassa ole Hetemäen mukaan monia vaihtoehtoja.

Periaatteessa tilanteeseen pitäisi hänen mukaansa vastata painalla rakennetyöttömyys alas tai kiristämällä valtion budjettia.

STT-IA
4.6.1999


TALOUS -SIVULLE