Hi-virus sattuu mutta kipu menee ohi



Hi-virus muistuttaa aikoinaan New Orleansissa suurta huolta herättänyttä drapetomania-tautia. Tautia esiintyi vain orjilla ja sen tunnusomainen oire oli halu karata.


Hi-virukseen suhtaudutaan hyvin ennakkoluuloisesti ja tunneperäisesti, mutta oikeasti siitä ei tiedetä juuri mitään. Ei ihme, että virustartunnan saanut salaa sen pitkään jopa lähimmiltään.

Tutkija Kari Huotari vertaa väitöstutkimuksessaan Positiivista Elämää hi-viruksen saamista elämän muihin kriisitilanteisiin.

Hiv-tartunnan saaneelle selviää aikaa myöten, että virus ei olekaan koko elämä. Kriisistä selviydyttyään hän jatkaa elämää oman luonteenlaatunsa mukaisesti. Jostakusta tulee taistelija, toisesta sopeutuja ja kolmannesta oman tien kulkija.

Nykyisessä terveysyhteiskunnassa ajatellaan, että virustartunnan saaneet ovat laiminlyöneet yhteisön keskeisen vaatimuksen. He eivät ole pitäneet huolta terveydestään. Peritty sairaus on "händikäppi", mutta itse hankittu on turmeltuneisuuden ja rappiotilan vertauskuva.

Kirjainlyhenne "AIDS" tarkoittaa hankittua immuunikatosyndroomaa (acquired immunodefiency syndrome). "Hiv" tarkoittaa ihmisen immuunikatovirusta. Hiv ja AIDS eivät ole sama asia, mutta useimmiten hi-virus johtaa lopulta AIDS-vaiheeseen.

Lääkäri kuin puulla päähän lyöty

Yksi Huotarin haastattelemista hi-viruksen saaneista järkyttyi tartuntatiedosta niin, että joutui psykiatriseen sairaalaan. Muutkin kertoivat, että tieto viruksesta oli sellainen rysäys, että aika pysähtyi hetkessä.

Suurin osa hi-viruksen saaneista oli kuullut tartunnastaan tylysti puhelimessa. Lääkäriltä ei aina herunut myötätuntoa silmätystenkään.

- Mulle tuli sitten sieltä pois lähtiessä sellainen tunne, että kyllä mä varmaan parin vuoden kuluessa kuolen, yksi haastateltava kertoi. Hän ei silloin tiennyt hiv:n ja aidsin eroa.

Toisen lääkäri oli ollut itsekin kuin puulla päähän lyöty. Hiv-diagnoosin tuore haltija sai vastaanotolla käteensä diapam-reseptin ja ajan keskussairaalasta.

Hiv-neuvontatyössä korostetaan, että tietoa ei pitäisi koskaan kertoa kiireessä, puhelimessa tai niin, että tiedon saaneella ei ole mahdollisuutta lisäkysymyksiin.

Tervekin itsetunto voi hetkeksi murtua, kun ihminen kuulee saaneensa seksuaalisessa kanssakäymisessä tarttuvan viruksen. Jotkut turvautuvat alkoholiin, jotkut kokevat voimakkaita syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Kerron, en kerro

Hi-viruksen salaaminen ei ole pelkoa, vaan selviytymiskeino, tutkija sanoo. Hi-viruksen saaneen on syytäkin olla huolissaan ympäristön suhtautumisesta.

Hiv-tartunnan saanut on leimattu julkisuudessa poikkeavaksi. Jollei viruksen kantaja ole homo, hän on musta tai muu ulkomaalainen. Uskovaiset pitävät tartuntaa synnin palkkana.

Huotarin tutkimuksesta ilmenee, että tartunnan olisi voinut salata useamminkin. Yksi hiv-tartunnan saanut menetti poikaystävän, toinen ystävän, kolmannen vaimo uhkasi erolla, neljännen sisarukset eivät olisi halunneet tietää asiasta. Viides joutui luopumaan osakkuudestaan yrityksessä.

Asia ei pysy salassa, jos sen kertoo yhdellekin sydänystävälle.
- Vaikka tämä asia on luottamuksellista, niin joka ikinen kertoo kuitenkin ainakin yhdelle. Kaikki mun luotettavimmatkin ystävät ovat kertoneet.

Monet haastateltavat keräsivät vuosia rohkeutta pystyäkseen kertomaan tartunnasta sukulaisilleen. Erityistä rohkeutta kertominen vaati silloin, kun tartunnan saanut oli salannut homoutensa suvultaan.

- Äitini totesi, että hänelle olisi ollut ihan riittävää, kun olisit vaan kertonut sen homouden, että tuo hiv on kyllä vähän suuremman luokan asia.

Sairas onkin terve

Hiv-tartunta ei vielä tee ihmisestä sairasta. Huotarin haastateltavat tunsivat itsensä terveeksi, ellei heillä ollut fyysisiä oireita. Useimmat tartunnan saaneet vastustivat hiv-positiivisen leimaamista sairaaksi.

- Niin sanotusti sairaat ihmiset ovat suurimman osan aikaa kuitenkin hirveen terveitä, haastateltava kiteytti.

Sairaaksi itsensä tunsi yksi AIDS-vaiheessa ollut haastateltava. Toinen, jolla oli ollut aids jo kolme vuotta, piti itseään terveenä.

- Enhän minä koe itseäni sairaaksi. Mullahan ei oikeastaan ole hivin suhteen muuta kuin, että mä syön hiv-lääkitystä. Siitä mahdollisesti ajoittain aiheutuu sivuvaikutuksia tai ongelmia.

Hiv-positiiviset pyrkivät elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista. Monen mielestä tieto tartunnasta on lopultakin parantanut elämänlaatua.

- Aluksi kaikki tuntui hirveen mustalta, mutta mä olen tullut siihen tulokseen, että hi-virus on tehnyt minusta jollain tavalla paremman ihmisen. Just jokapäiväinen elämä tuntuu niin hirveen tärkeeltä, kaikki pikkujututkin. Ehkä mä jouduin sitten kypsymään hirveen nopeasti.

Hiv tarttuu myös pysyvässä parisuhteessa

Suomessa oli 1998 heinäkuun loppuun mennessä todettu 897 hiv-tartuntaa. Tartunnan saaneista 110 oli alle 25-vuotiaita. Hiv-tilastosta puuttuu 200-300 tapausta, sillä hiv-tartunnat tulevat Suomessa esiin vasta keskimäärin 4,5 vuoden kuluttua tartunnan saamisesta.

Heteroseksuaalissa suhteissa saatujen tartuntojen osuus kasvaa Suomessa nopeasti. Vuodesta 1992 vuoteen 1998 heteroseksitartuntoja on ollut enemmän kuin homoseksitartuntoja. Ainoastaan 1994 homoseksitartuntoja oli heteroseksitartuntoja enemmän.

Suomessa ei ole tutkittu naisten seksikäyttäytymisen ja hiv-riskien yhteyttä. Yleensäkin suomalaiset seksikäyttäytymistä koskevat tutkimukset on tehty ennen hi-viruksen tuloa Suomeen. Näin ollen meillä ei ole ajankohtaista tietoa hiv-riskien ja seksikäyttäytymisen yhteydestä.

Tuore brittitutkimus kertoo, että homo- ja biseksuaaliset miehet altistuvat helpommin hiv-tartunnalle vakituisessa yksiavioisessa parisuhteessa, sillä vain puolet pareista käyttää kondomeja vakituisessa suhteessa. Isoin hiv-riski on suojaamaton peräaukkoyhdyntä.

Homo- ja biseksuaalisten miesten yksiavioiset parisuhteet kestävät keskimäärin kaksi vuotta ja hiv-tartunnan esilletulo voi kestää yli 10 vuotta.

Heteroseksuaaliset suhteetkaan eivät ole ikuisia. 90-luvun Suomessa on otettu yli 13 000 avioeroa vuodessa. Yli kolmasosa purkautuvista liitoista on kestänyt alle neljä vuotta.

Tiedot perustuvat Kari Huotarin väitöstutkimukseen Positiivista elämää, Hiv-tartunnan saaneiden selviytyminen arjessa.

STT-IA
4.6.1999


AJASSA -SIVULLE