Yritysten näkemykset ensisijaisista hankkeista kartoitettiin ensimmäisen kerran:

Komissiolla ja yrityksillä osin erilaiset painotukset pohjoisen ulottuvuuden politiikassa



Keskuskauppakamarin Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan EU:n komissio ja alueen yritykset painottavat osin erilaisia hankkeita pohjoisen ulottuvuuden politiikan ensisijaisiksi kohteiksi.


Yritysten mielestä tärkeintä on edistää markkinatalouden toimivuutta alueella ja kehittää tiestöä sekä puhelin- ja tietoliikenneverkkoja. Liikenteen ja tietoliikenteen kehittäminen tosin on myös komission toimenpidelistalla.

Komissio esittää pohjoisen ulottuvuuden avainalueiksi myös ympäristönsuojelua, ydinturvallisuutta, sosiaali- ja terveydenhuoltoyhteistyötä ja tutkimusta.

Yritykset näkevät panostukset ympäristönsuojeluun ja ydinturvallisuuteen, raaka-aineiden käytön kehittämiseen sekä kansanterveyden ja sosiaalisen tilanteen parantamiseen vähiten hyödyllisinä. Myös tutkimusyhteistyö saa vain vähän kannatusta.

Tosin Luoteis-Venäjän kauppakamarit nostavat kansanterveyden ja sosiaalisen tilanteen parantamisen samoin kuin ympäristönsuojelun ja ydinturvallisuuden kolmen tärkeimmän sektorin joukkoon.

Yritykset haluaisivat, että pohjoisen ulottuvuuden politiikka keskittyy ensimmäiseksi yritysten liiketoimintaympäristöä lyhyellä aikavälillä parantaviin asiakokonaisuuksiin. Pienillä yrityksillä toiminnan kehittämisen aikajänne on lyhyempi kuin suurilla yrityksillä.

Kyselyyn vastanneet kauppakamarit ovat huolissaan siitä, että pohjoisen politiikan jättihankkeet vievät huomion yritysten toimintaa edistäviltä projekteilta.

Infrastruktuurin kehittäminen tärkeää

Kyselyyn vastanneet suomalaiset, virolaiset, pietarilaiset ja muut luoteisvenäläiset yritykset korostavat alueen infrastruktuurin parantamista.

Pohjoisen alueen infrastruktuurin kehittäminen oli tärkeää 36 prosentille luoteisvenäläisistä, 33 prosentille suomalaisista ja 38 prosentille virolaisista yrityksistä.

Ensisijaisiksi kohteiksi yritykset nimeävät teiden rakentamisen ja kunnostamisen, puhelin- ja tietoliikenneverkkojen kehittämisen sekä rahoituksen järjestämisen investoinneille.

Virolaiset yritykset korostavat muita enemmän rahoituksen järjestämistä. Suuret suomalaiset ja virolaiset yritykset kannattavat energiaverkkojen kehittämistä enemmän kuin pienet yritykset.

EU:ssa kehitteillä olevan pohjoisen ulottuvuuden politiikan pitäisi yritysten mielestä ensisijaisesti keskittyä markkinatalouden toimivuuden edistämiseen: alueen talouspoliittista vakautta olisi lisättävä ja talouslainsäädäntöä ja sen valvontaa kehitettävä.

Jokaisen maan yritykset pitävät myös kaupan esteiden poistamista hyvin tärkeänä. Varsinkin tullitariffien alentamista sekä testaus-, tarkastus- ja sertifiointikysymyksien ratkaisemista pidettiin erittäin tärkeänä.

Suomalaiset kehittäisivät lakien tulkintaa ja tullisäädöksiä

Suomalaisyritysten mielestä pohjoisen alueen toimivuus kohenisi huomattavasti, jos Venäjän lainsäädännön ja tullien tulkinta olisi yhdenmukaista, viranomaisten toiminta ennustettavaa ja byrokratia vähäisempää.

Pietarilaiset yritykset pitävät verotusjärjestelmän muuttamista keskeisenä tavoitteena. Hallinnon kehittämistä pidetään myös muualla Luoteis-Venäjällä tärkeänä. Virolaiset yritykset eivät nimenneet hallinnon kehittämistä tärkeimpien tavoitteiden joukkoon.

Virolaiset pitävät yritysten välistä yhteistyötä paljon tärkeämpänä kuin suomalaiset ja luoteisvenäläiset. Virolaiset yritykset haluaisivat lisätä erityisesti vientiyhteistyötä.

Suomalaiset ja luoteisvenäläiset yritykset, erityisesti pienet pietarilaiset teollisuusyritykset, näkevät yhteisyritykset hyödyllisiksi - virolaiset eivät juurikaan.

Eväitä antava selvitys

Keskuskauppakamarin kyselyä varten Taloustutkimus Oy haastatteli 633 yritysjohtajaa; 333 venäläistä, 200 suomalaista ja 100 virolaista. Lisäksi kyselyyn vastasi 34 kauppakamaria Suomesta, Venäjältä, Virosta, Ruotsista ja Liettuasta. Haastattelut tehtiin huhti-toukokuussa 1999.

> EU:n poliittisten johtajien odotetaan pyytävän Helsingin huippukokouksessa joulukuussa 1999 komissiota valmistelemaan pohjoisen ulottuvuuden toimintasuunnitelman.

Komission ja yritysten näkemysten yhteensovittaminen pohjoisen ulottuvuuden politiikan sisällön suhteen on ensiarvoisen tärkeää, koska juuri yritykset ovat viime kädessä EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan toteuttajia paikallisella tasolla.

Jalas: Tavoitteet liitettävä todellisuuteen

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas sanoi torstaina tutkimuksen julkistamisen yhteydessä, että pohjoisen alueen yritysten käsitykset avaavat EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan suunnitteluun uuden näkökulman.

- Euroopan unionin tärkeinä lähtökohtina ovat alueen tarjoamat merkittävät maanosanlaajuiset mahdollisuudet sekä myös tietyt uhkatekijät. EU-tason keskustelussa ovat näin erityisesti painottuneet muun muassa pohjoisen alueen energiavarojen hyödyntäminen, ydinturvallisuuden lisääminen sekä ympäristöasiat.

- Näiden suurten eurooppalaisten kehityskohteiden rinnalle Keskuskauppakamarin selvitys nostaa taloudellisen toiminnan perusedellytyksistä huolehtimisen tärkeyden, Jalas totesi.

Toimivan markkinatalouden aikaansaaminen Venäjällä, kansainvälisen kaupan esteiden madaltaminen koko alueella sekä välttämättömien perusrakenneinvestointien rahoitus ovat yritysten tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä.

- EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikan tähänastiset painotukset ja alueen yritysten näkemykset eivät ole ristiriitaisia, vaan toisiaan täydentäviä. Pohjoisen ulottuvuuden politiikan menestys edellyttää sekä Euroopan laajuisten että alueellisten tarpeiden huomioon ottamista.

Aikatekijä Jalas pitää tärkeänä.
- Yritykset haluavat, että EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikassa keskitytään myös sellaisiin asiakokonaisuuksiin, jotka parantavat liiketoiminnan perusedellytyksiä heti ja pysyvällä tavalla. EU:n suunnitteluhorisontti on ymmärrettävästi kauempana tulevaisuudessa.

Jalas huomautti kuitenkin, että vaikka EU:n pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa on kehitetty poikkeuksellisen nopeasti, käytännön hanketasolle pääseminen vie joka tapauksessa vuosia.

Lähialuevarojen käyttöä tehostettava

Jalaksen mielestä myös Suomessa on mietittävä, miten lähialueiden kehittämiseen suunnattavien varojen käyttöä voidaan tehostaa.
- Eräs keino voisi olla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön tiivistäminen.

- Alueen kauppakamareilla tuntuu selvityksen mukaan olevan yrityksiä paremmat tiedot käytettävissä olevista mahdollisuuksista ja niiden näkemys pohjoisen ulottuvuuden politiikasta on varsin laaja-alainen.

- Pohjoisen alueen kauppakamarien yhteistyö olisi ilmeisesti erittäin sopiva tapa toteuttaa EU:n pohjoisen ulottuvuuden niitä hankkeita, jotka tähtäävät päivittäisen liiketoimintaympäristön kehittämiseen ja kaupan esteiden vähentämiseen. Suomalaiset kauppakamarit ja Keskuskauppakamari pitävät tehtävää erittäin tärkeänä, sanoi Jalas.

IA
4.6.1999


TALOUS -SIVULLE