Ahtisaaresta rauhansuunnitelman takuumies

- Minä olin viemässä rauhansuunnitelmaa Belgradiin ja kävin nämä keskustelut. Halusinpa tai en, minusta on tullut sille eräänlainen takuumies, Ahtisaari sanoi.

- Luulen, että Jugoslavian puolen edustajat haluavat, että minun täytyy tässä takuumiehen roolissa seurata myös, että ne velvoitteet, joita on asetettu meidän puolellemme - tai lännelle yleensä - toteutetaan. Siihen uskoakseni menee ainakin Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aika.

Presidentti piti hyvin rohkaisevana sitä, että Jugoslavian ja NATO:n sotilasedustajat ovat jo olleet yhteydessä toisiinsa ja tapaavat vielä viikonlopun aikana. Ahtisaarella itsellään ei näissä sotilasteknisissä neuvotteluissa ole roolia, mutta hän ei pitänyt mahdottomana, että suomalaisia upseereita osallistuisi niihin.

Presidentti totesi, että on mahdoton vastata kysymykseen siitä, toteuttaako Jugoslavian presidentti Milosevic oman osansa sopimuksesta. Hän toisti vanhan sananlaskun, jonka mukaan vanukas koetellaan syömällä.

Ahtisaaren mukaan rauhansuunnitelman hyväksyminen aloitti prosessin, jonka toimeenpanossa voi vielä satoja asioita mennä vikaan.
- Oma tunteeni on kuitenkin, että Jugoslavian hallitus on tehnyt tärkeän strategisen päätöksen. Toivon, ettei toteuttamisen yksityiskohdissa epäonnistuta, Ahtisaari sanoi.

Ahtisaari kertoi tuloksista Tabottille

Talbott oli hyvin tyytyväinen Ahtisaaren ja Tshernomyrdinin matkaan ja sanoi tulosten ylittäneen odotukset.

Alun perin myös Venäjän Balkanin lähettilään Viktor Tshernomyrdinin oli määrä osallistua perjantain tapaamiseen. Ahtisaaren ja Talbottin mukaan Tshernomyrdinin poisjääntiin ei liity mitään dramatiikkaa, vaan hän on Moskovassa raportoimassa matkan tuloksista Venäjän johdolle.

Talbott kertoi puhuneensa Tshernomyrdinin kanssa puhelimessa aiemmin päivällä, ja tämä oli vakuuttanut haluavansa jatkaa kolmikantaprosessia.

Kosovon rauhansuunnitelmassa vielä mutkia matkassa

Länsimaisten asiantuntijoiden mukaan Kosovon rauhansuunnitelman toimeenpanoon liittyy vielä monta epäselvää asiaa. Eräs on se, kuka komentaa venäläisiä rauhanturvajoukkoja ja mitä aluetta nämä partioivat Kosovossa.

Eräiden arvioiden mukaan on vaarana, että venäläiset ryhmittyvät serbeille tärkeään maakunnan pohjoisosaan, mikä johtaisi Kosovon jakoon.

- Jos jollain alueella on venäläisten joukkojen keskittymä, sille alueelle eivät albaanipakolaiset palaa, mikä johtaa käytännössä maakunnan jakoon, arvioi Jonathan Eyal Royal United Services -instituutista.

Ratkaisevaa saattaa olle se, mitkä rauhanturvajoukot ehtivät ensimmäisinä Kosovoon: NATO-joukot Albaniasta ja Makedoniasta, vaiko venäläiset tai kenties ukrainalaiset sotilaat. Jos venäläiset ehtivät asettua tietylle alueelle, tilannetta on vaikea muuksi muuttaa.

Toinen vaaranpaikka on serbien vetäytymisen ja NATO:n pommitusten jatkumisen yhtälö. Joukot on vedettävä nopeasti, mutta NATO on ilmoittanut jatkavansa pommituksia niin kauan, kunnes vetäytymisestä saadaan todisteita.

Ken Aldred puolustusalan tutkimuskeskuksesta näkee tässä mahdollisuuden katastrofiin.
- Pelkään, että jos NATO jatkaa pommituksia liian kauan, on vaarana osua vetäytyviin serbisotilaisiin. Se olisi erittäin huono asia. (Vetäytymiselle) täytyy luoda turvakäytävä.

Huonompi sopimus serbeille kuin aiemmat tarjoukset

Vielä helmikuussa serbeille annettiin mahdollisuus jättää Kosovoon 2 500 poliisia ja 1 500 sotilasta, sekä 125 rajavartijaa ja tullivirkailijaa.

Belgradissa torstaina hyväksytyn ehdotuksen mukaan kaikkien serbijoukkojen on nopeasti vetäydyttävä Kosovosta, minkä jälkeen vain muutama sata saa palata mm. tärkeille rajanylityspaikoille.

Uudessa suunnitelmassa ei myöskään puhuta Kosovosta enää osana Serbiaa vaan Jugoslaviaa (Serbian ja Montenegron liittovaltiota).

Toisaalta suunnitelman on huomautettu olevan edullisempi serbeille ja erityisesti sotarikoksista syytteeseen asetetulle presidentti Slobodan Milosevicille sikäli, ettei ehdoissa mainita enää yhteistyötä entisen Jugoslavian kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kanssa.

Tuomioistuimen edustaja ehätti kuitenkin torstaina huomauttamaan, että jos tuomioistuinta ei mainita, ei sen tuomiovaltaa myöskään aseteta kyseenalaiseksi.

STT-IA
4.6.1999