Viikonlopun politiikkaa lyhyestiAnttila: Ruokaturvallisuutta ei voi jättää EU:n vastuulleEduskunnan varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) haluaa, että tuontielintarvikkeiden valvontaa tiukennetaan Belgian myrkkyrehutapauksen johdosta. Anttilan mielestä Belgiassa paljastunut dioksiinipitoisen eläinten rehun käyttö on konkreettinen osoitus siitä, että Suomi ei voi antaa omaa ruokaturvallisuuttaan EU:n vastuulle.- Elintarvikevalvonnan resursseista on ehdottomasti huolehdittava, Anttila sanoi Museorautatien liikennekauden avajaisissa Humppilassa sunnuntaina. - Ohi valvonnan on nytkin mahdollista kuljettaa esimerkiksi pimeästi hankittuja liha- ym. eriä. Tämän estäminen vaatii Suomen päässä valvonnan tiukentamista muuallakin kuin perinteisissä tuontisatamissa. Anttila vaati myös, että Suomi ottaa EU:ssa yksiselitteisen kielteisen kannan hormonilihan tuontiin Yhdysvalloista EU:n alueelle. Hänen mukaansa maallamme "ei ole nyt varaa sekoilla sen enempää hormonilihan merkintöjen kuin tuonninkaan sallimisessa".
Pekkarinen: Ruokaveroa alennettava aiemman sopimuksen mukaisestiKeskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mauri Pekkarinen vaatii hallitusta laskemaan elintarvikkeiden arvonlisäveron 17 prosentista 12:een.Pekkarinen muistuttaa, että eduskunta päätti verokannan alentamisesta Suomen EU-jäsenyysratkaisun yhteydessä vuonna 1994. Paavo Lipposen (sd.) ensimmäinen hallitus peruutti kuitenkin tuon päätöksen. Pekkarisen mukaan viime kuukausien aikana niin kuluttajat, tuottajat kuin alan teollisuus ovat uudistaneet vaatimuksen palata Ahon hallituksen jo kertaalleen päättämään ratkaisuun. Pekkarinen puolustaa kantaansa sillä, että useimmissa EU-maissa ruoan arvonlisävero on 5-6 prosenttia ja Suomea korkeampi vero on vain Tanskassa ja eräissä tuotteissa Ruotsissa. Pekkarinen puhui sunnuntaina keskustan Etelä-Savon piirin EU-vaalijuhlassa Haukivuorella.
Koskinen: EU:iin ihmisten tarpeista lähteviä uudistuksiaOikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) kaipaa Euroopan unioniin enemmän tavallisen ihmisen tarpeista lähteviä uudistuksia.- Toki vakaa korkotaso, työttömyyden vähentäminen ja yleinen vaurastuminen parantavat meidän kaikkien elämää, mutta tämän rinnalle peräänkuulutan helpotusta arkipäivän elämään. - Tarvitaan lainsäädännön yhteisiä pelisääntöjä, miniminormien luomista ja teknisten esteiden poistamista jäsenmaiden yhteistyöltä. Lisäksi tarvitaan lisää luottamusta toisten jäsenvaltioiden järjestelmiin ja viranomaisiin, sanoi Koskinen sunnuntaina Kuopiossa. Koskinen totesi, että EU:n suurin ongelma on työttömyys. Hänen mielestään työllisyyttä voidaan lisätä kestävästi luomalla kattava peruspalveluverkosto, panostamalla voimakkaasti osaamisen lisäämiseen, koulutukseen ja työssä jaksamiseen. Koskinen mukaan kansalaisia tulisi myös aktivoida työllistymään uusille aloille.
Sund: EU:n päätettävä verotuksen minimitasostaVasemmistoliiton puoluesihteerin Ralf Sundin mielestä EU:n tulisi päättää verotuksen, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun minimitasosta pääomien vapaan liikkuvuuden ja yhteisen rahapolitiikan haittojen torjumiseksi.Lisäksi tulisi pyrkiä sopimaan maailmanlaajuiset säännöt pääomien liikkeelle. Sopimukseen tulisi päästä myös niin sanotusta Tobinin verosta kansainvälisen valuutan siirrolle. Sund esitti kantansa oululaisen sanomalehden Kalevan haastattelussa sunnuntaina. Sund kirjaa Euroopan keskuspankin demokratisoimisen vasemmistoliiton tärkeäksi pyrkimykseksi. EU-ohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi poliittinen hallintoneuvosto, joka arvioisi EKP:n rahapolitiikan vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen ja tulonjakoon. Sundin mukaan vasemmistoliitto on taipunut EU:n kannalle siksi, että kansainvälisen markkinatalouden vapaa temmellys on hillittävissä vain yli rajojen ulottuvalla yhteistyöllä. Sund myöntää, että vasemmistoliiton ehdokaslista näyttää kirjavalta: joukkoon kuuluu vastustajia Esko Seppäsestä ja edellisissä eurovaaleissa Vaihtoehto EU:lle -yhdistystä edustaneesta Sami Aaltosesta erittäin EU-myönteiseen Matti Viialaiseen asti.
Sund määrittelee erilaiset painotukset
"persoonalliseksi panokseksi".
Lipponen: Työllisyys ja EU:n laajentuminen Suomen EU-johtajuuden pääasioitaPääministeri Paavo Lipponen (sd.) pitää Suomen EU-puheenjohtajuuden suurimpina haasteina EU:n yhteisen työllisyyspolitiikan eteenpäinviemistä sekä EU:n laajentumisen valmistelemista.- Haluamme viedä eteenpäin ja toteuttaa työllisyyssopimusta, joka tehtiin sekä saada aikaan tiiviimpää yhteistyötä unionin talouspolitiikassa työllisyyden merkeissä, Lipponen kertoi lauantaina Ylen ajankohtaistoimituksen haastattelussa. Tamperella pidetään myös merkittävä huippukokous, jossa puhutaan ihmisten henkilökohtaisesta turvallisuudesta ja pyritään muovaamaan EU tavalliselle ihmiselle turvalliseksi alueeksi, Lipponen sanoi. Jo Suomen isännyyden aikana tulee valmisteltavaksi myös EU:n seuraava laajentuminen, jonka suunnitteleminen on suuri tehtävä yhdessä EU:n rakenneuudistusten kanssa, Lipponen kertoi. Kysymykseen, hidastavatko Balkanin tapahtumat EU:n laajentumista mahdollisten rahoitusongelmien takia Lipponen vastasi, että Balkanin tapahtumat ehkä nopeuttavat laajentumista. - Rahaa on laajentumiseen varattu aiemmissa kokouksissa, ja tarvittaessa jäsenmaat ehkä kaivavat kuvettaan, Lipponen totesi.
Korhonen: Muuttoliike saatava kuriinAlue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.) pitää muuttoliikkeen hidastamista ja jopa pysäyttämistä päätehtävänään.- Mutta olennaista muutosta ei saada nopeasti, Korhonen kertoi Kansan Uutisten viikkolehdessä lauantaina. Korhonen pitää ymmärrettävänä, että nuoret haluavat kaupunkeihin parempien koulutus- ja työpaikkojen pariin. Muuttoliikkeen pysäyttämiseksi täytyy luoda edellytyksiä jäädä syrjäisemmillekin seuduille, Korhonen arvioi.
Korhonen ei aio piiskata Suomen kuntia pakkoliitoksiin.
Suomessa on noin 400 kuntaa. Korhonen katsoo, että pieni kunta ei ole välttämättä tehoton ja suuri tehokas. Kuntien yhteistyöllä on joka tapauksessa hyvin suuri merkitys ja kuntaliitosten ja yhteistyösopimusten mahdollisuudet pitää hyödyntää. Joitakin hankkeita on kuitenkin vireillä ja keskusteluja käydään, Korhonen sanoo.
SKP: Kölnin sopimus Suomelle virheSuomen kommunistinen puolue pitää tällä viikolla Kölnissä pidetyn Euroopan unionin huippukokouksen tulosta Suomen kannalta virheenä.SKP:n mukaan huippukokouksen päätös Euroopan unionin yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta asettaa kyseenalaiseksi Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden, vaikka se osoittautui tärkeäksi rauhan palauttamisessa Balkanille. SKP:n eurovaaliehdokas Yrjö Hakanen puhui lauantaina Vantaalla.
Myller: Europarlamentin ympäristövaliokunta kokoukseen dioksiinikriisin takiaEuroparlamentin ympäristö-, kansanterveys- ja kuluttajavaliokunta kokoontuu kesäkuun puolivälissä ylimääräiseen kokoukseen Belgian dioksiinikriisin takia. Asiasta kertoi valiokunnan suomalaisjäsen Riitta Myller (sd.) lauantaina Joensuussa.- Parlamentti tulee tässä asiassa käyttämään uusia valtaoikeuksiaan ja valvomaan, että komissio toimii riittävän ripeästi dioksiiniongelman seurauksien rajoittamiseksi, Myller sanoi.
Myllerin mukaan parlamentin aktiivisuus johti
lopulta myös brittiläistä naudanlihaa koetellen
BSE-taudin eliminoimiseen. Belgian lihantuotanto on ajautunut kriisiin, kun paljastui, että karjalle on syötetty rehua, joka sisältää dioksiinia. Dioksiini on voimakkaasti myrkyllinen syöpää aiheuttava aine.
Soini: Protestiäänikin voi nyt vaikuttaaPerussuomalaisten puheenjohtaja ja euroehdokas Timo Soini kehottaa Euroopan unioniin tyytymättömiä äänestämään EU-vaalien pieniä puolueita, koska puolueiden vaaliliitolla on mahdollisuus saada oma edustaja läpi.- Kansalaisilla on nyt erinomainen mahdollisuus antaa protesti hallituspuolueiden ja Suomen keskustan vaihtoehdottomuudelle, Soini kertoi lauantaina Helsingissä. Ylen tv-uutiset kertoi perjantaina, että perussuomalaisten, Kirjavan puolueen ja Eläkeläiset Kansan Asialla -puolueiden vaaliliitto on kiinni yhdessä edustajapaikassa.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE