Koulutusmyönteinen nuoriso vierastaa yrittäjyyttä

Pekka Saarela kertoo pohtineensa, minkä verran vastaajat kaunistelevat mielipiteitään, mutta korostaa, että vuosien varrella tietyt trendit säilyvät. Keskeistä onkin mielipidemuutosten osoittaminen.

Barometrin mukaan nuorten työnsaantiodotukset eivät enää ole yhtä korkealla kuin vielä vuosi sitten. Kun vielä 1998 lähes kolme neljäsosaa (73 %) oli samaa mieltä väitteestä "työnsaantimahdollisuuksissa on viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana tapahtunut käänne parempaan", niin tänä keväänä samaa mieltä oli 59 prosenttia.

Nuoret uskovat myös yhä vahvemmin oman työuransa pilkkoutuvan useisiin työsuhteisiin. 69 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä joutuvansa vaihtamaan työpaikkaa urallaan useaan kertaan. Usko vahvistui koulutuksen kasvaessa ja korkeakoulututkinnon suorittaneista väitteen allekirjoitti 83 prosenttia vastanneista.

Kahdessa vuodessa pätkiintyvään työuraan uskovien joukko on lisäksi vahvistunut siten, että täysin samaa mieltä olevia on jo yli kolmannes vastaajista.

Töitä työttömyysturvan vastikkeeksi

Kenties yllättävän moni on myös sitä mieltä, että nuorten tulisi työttömyysturvan vastikkeeksi tehdä jotakin yhteiskuntaa hyödyttävää työtä. Vaikka kahdessa vuodessa heidän osuutensa on lievästi laskenut, oli tätä mieltä yhä 76 prosenttia vastaajista. Tässä kohdassa herääkin helposti kysymys pitääkö mielipide yhtä käytännön kanssa.

Pekka Saarela toteaa, että kun vertailun vuoksi tarkastellaan miten nuoret ylipäänsä suhtautuvat sosiaaliturvaan, niin nuoret moittivat sitä passivoivaksi.

Tanskassa taas esimerkiksi nuorille työttömille on räätälöity malleja, joissa on mahdollisuus tehdä työtä työttömyysturva vastaan ja siellä se koetaan aivan normaaliksi ja luontevaksi tavaksi. Näihin vedoten Saarela uskoo, että suomalainen nuoriso voi olla aidosti mielipiteensä takana.

Työn korkea arvostus näkyy myös siinä, että 85 prosenttia nuorista sanoo ottavansa vastaan mieluummin tilapäistäkin työtä kuin eläisi työttömyyskorvauksella, jos käteen jäävä tulo olisi yhtä suuri.

Koulutuksen arvostus korkealla

Viidessä vuodessa joukko joka ei usko koulutuksen parantavan työnsaantimahdollisuuksia on kutistunut kahdestatoista prosentista neljään prosenttiin.

Vastaavasti vankka ja kasvava joukko uskoo myös elinikäiseen oppimiseen. 79 prosenttia allekirjoittaa väitteen, että työelämässä pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista.

Saarela selittää koulutusmyönteisyyttä keskeisesti nuorten vahvalla luottamuksella sosiaaliseen nousuun. Barometrin mukaan niin kaksi kolmannesta nuorista uskoo saavuttavansa työurallaan vanhempiaan paremman yhteiskunnallisen aseman. Tämä on keskeinen tekijä motivoimaan koulutusta.

Muutokset häämöttävän kuitenkin nurkalla. Tuoreet tutkimukset kertovat, että luokkakierto on 60- ja 70-luvun jälkeen hidastunut ja koulutus ei enää ole sellainen sosiaalisen nousun väylä minä sitä on totuttu pitämään. Näin myös yhteiskunnan koulutusfilosofia joutuu ennen pitkää uuteen pohdintaan. Saarelan mukaan joudutaankin miettimään koulutuksen painopisteitä ja priorisointeja.

Ulkomaat eivät kiinnosta

- Voisi kuvitella, että ulkomaille lähtö olisi trendikästä, ja että oikein olisi vastata kysymykseen kyllä. Varmasti lähtijöiden joukko pysyy silti yllättävän alhaisena.

- Opiskelijoiden ja koululaisten kohdalla on todennäköisempi vaihtoehto lähteä opiskelemaan kun muun nuorison kohdalla. Ylipäätään ulkomaille lähtijöiden osuus pysyy silti alhaisena.

Saarela epäilee, että yhtenä lähtemisen kynnyksenä voivat olla aivan luontaiset kulttuuriset erot. Jos näin on, niin naiset ovat miehiä avoimempia, sillä heistä selvästi suurempi osa piti mahdollisena opiskelua ulkomailla.

Yrittäjyyttä vierastetaan

- Yrittäjyys koetaan suurempana mahdollisuutena ammattikoulun käyneiden kohdalla, toteaa Saarela ja pitää sitä luonnollisena. Mitä korkeammin koulutettu ihminen on, sitä vastenmielisemmin ihminen ryhtyy yrittäjäksi.

Taideteollisen korkeakoulun täydennyskoulutuskeskuksessa muun muassa yrittäjäkursseja järjestänyt Saarela on pohtinutkin sitä, käsitetäänkö meillä Suomessa yrittäjyys väärin.

Se samaistetaan laajaksi liiketoiminnaksi siitä huolimatta että yrittäjyys on saanut uusia muotoja. Se on ammatinharjoittamista, osa-aikayrittäjyyttä ja verkostoyrittäjyyttä, hän luettelee.

- Kysymys ei ole enää siitä, että on aloittanut tyhjästä ja saanut miljoonan velkaa, Saarela naurahtaa. Yrittäjyys on pikemminkin mahdollisuus työllistää itsensä.

Riskit ja osaamisen ja kokemuksen puute ovat Saarelan mukaan olleet aiemmissa vastauksissa yrittäjyyden esteitä. Politiikassa puhutut yrittäjyyden kynnykset eivät tässä kohtaa näy.

Nuorisoasiain neuvottelukunnan julkistamaa nuorisobarometria on tehty vuodesta 1994 alkaen. Nuorisobarometriin haastateltiin maaliskuussa 1999 1412 suomenkielistä 15-29 -vuotiasta nuorta Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Vertailuryhmässä haastateltiin 250 40-45 -vuotiasta henkilöä.

PETE PAKARINEN
4.6.1999