Tutkimus: Ainevalintoja ei liiemmin harkita

Kilpailu valinnaisaineista huolettaa OAJ:ta

Erikoisista lyhytkursseista on tullut jopa koulujen kilpailuvaltti. OAJ:ssa koetaan opettajien joutuneen tapahtuneen tosiasian eteen: oppilaille on tarjottava viihdettä koska naapurikoulukin niin tekee. Järjestö olisikin valmis pohtimaan opetussuunnitelmien säätelyn tiukentamista.

Myös Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala kannattaa kurssivaihtoehtojen tarkempaa määrittelyä ja mukavan puuhastelun palauttamista kerhotoiminnaksi.

Hän myöntää jo katuvansa omaa osuuttaan valinnaisaineiden "vapauttamisessa".
- Mitä kasvatuksellista merkitystä on kurssilla "Karvaiset lemmikit"?, kummastelee pääjohtaja.

Sen sijaan opetusministeriössä opettajien ja koulujen harkintakykyyn luotetaan toistaiseksi enemmän kuin ammattijärjestössä. Johtaja Simo Juva pitää viime vuosien kehitystä enimmäkseen suotuisana, vaikka vapautuminen onkin yksittäistapauksissa saattanut johtaa ylilyönteihin.

Turhaa kilpailua vieroksutaan

Ministeriökään ei aio sulattaa epätervettä kilpailua oppilaista. Juva lupaakin viranomaisten ottavan tiukan kannan, jos opetussuunnitelmista alkaa löytyä pelkkää viihdettä.

Kenttää kiertäessään Juva on kuitenkin saanut sen käsityksen, että uudenlaiset valinnaiskurssit ovat toivottuun tapaan mm. lisänneet opiskelumotivaatiota. Hän korostaa myös, ettei kursseja kannata tuomita pelkän nimen perusteella.

Esimerkiksi perhosidonta antaa hänen mukaansa oppilaille tuntuman sekä kalastukseen että harvinaisen hienoon käsityöperinteeseen; melonta taas on mainio liikuntamuoto siellä missä se luonnostaan käy päinsä.

Koululaisen isänä Juva mainitsee itsekin olevansa tyytyväinen ainakin leivontakurssin synnyttämään vakavaan asianharrastukseen.

Erikoisuudet syövät resursseja?

Toisaalta esimerkiksi koulun kulttuurihankkeissa on nimenomaan toivottu koulujen varaavan säännöllisesti viipaleen budjetistaan ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaamista varten.

Näin taidekasvatukseen saataisiin uutta puhtia ja taiteilijoille lisää työtilaisuuksia. Tiukan rahan aikana palkkioiden voi kuitenkin laskea olevan pois opettajien ansioista.

Pääjohtaja Sarjala on jo hahmotellut ratkaisuvaihtoehtoja vieroksumaansa tilanteeseen. Hänen mukaansa valinnaisaineiden voitaisiin edellyttää liittyvän varsinaisiin oppiaineisiin. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että sirpaleisista lyhytkursseista palattaisiin pitkäjänteisempään koulutyöhön.

Tutkimus: Ainevalintoja ei liiemmin harkita

Tämänkeväisen väitöstutkimuksen mukaan koululaiset eivät näytä erityisemmin syventyvän valinnaisaineiden valintaan.

Tampereen yliopistossa tarkastettu Sirkka-Leena Leppävuoren väitöskirja Peruskoulun valinnaisuus - oppilaan etu vai yhteinen hyöty? kertoo, etteivät monet oppilaat osaa itse edes kertoa valintaperusteluita. Parissa viikossa saattaa jopa unohtua, mitä oikein tuli valittua.

Keväällä 1995 toteutetun kyselyn mukaan valinnan mahdollisuus kuitenkin miellytti sekä oppilaita että vanhempia.

Valinnaisaineita on nykyään kahdenlaisia: toisaalta kielten ja tietotekniikan kaltaisia, vuosien ajan opiskeltavia aineita, toisaalta erilaisia lyhytkursseja. Muun muassa Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssa huolta on herättänyt lähinnä lyhytkurssien laaja kirjo.

Leppävuori korostaa tutkimuksessaan, että lain mukaan valinnat ovat vanhempien vastuulla. Käytännössä suomalaisnuoret kuitenkin kokevat tehneensä päätöksensä itse, vaikka asiasta on kyllä neuvoteltu kotona ja vanhemmilla saattaa siis olla sormensa vahvastikin pelissä.

Muualla maailmassa ei yleensä edes ajatella, että päätös voisi olla lasten oma, muistuttaa Leppävuori.

Asiamies Olavi Arra OAJ:sta painottaa, että oppilaat saattavat joutua epätasa-arvoiseen asemaan kotitaustastaan riippuen. Osa vanhemmista ymmärtää valintojen merkityksen, osa ei.
- Kodeilla on vaikeuksia olla koulutusjärjestelmän asiantuntijoita, hän toteaa.

STT-IA
6.6.1999