Euroopan liikenteen kehittämiseen etsitään uusia lääkkeitä Helsingissä



Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen haluaa saattaa eurooppalaisten liikenneverkkojen rahoituksen kuntoon. Lisäksi Heinonen perää kansainvälisiin liikennehankkeisiin laajempaa yhteistyötä ja hankkeiden parempaa ankkuroimista yhteiskunnan tarpeisiin.


Ministeri avasi tiistaina Helsingissä kaksipäiväisen konferenssin, johon saapui yli sata eurooppalaista liikenneasiantuntijaa kahdeksasta maasta.

Kokouksessa pohditaan, kuinka Euroopan pohjoisia liikennekäytäviä- ja alueita voitaisiin kehittää nykyistä paremmin kokonaisuutena eikä irrallisina projekteina.

- Valtion rooli ohenee ja alueellinen yhteistyö tiivistyy uudessa, enemmän kilpailuun perustuvassa maailmantaloudessa. Syntyy valtion rajat ylittäviä suur- ja pienalueita, ja liikennehankkeet ovat olennainen osa tätä kehitystä, Heinonen sanoi.

Pohjolan kolmio etenee hitaasti

Eurooppalaisia liikenneverkkoja ovat muun muassa TEN-verkot (Trans-European Network), joista yksi on Helsingin, Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon muodostama Pohjolan kolmio.

TEN-verkkojen tarkoitus on edistää EU:n liikennejärjestelyiden ja muiden yhteiskunnan perusrakenteiden yhdentymistä, jotta esimerkiksi tavaraliikenne sujuisi vaivattomasti eri maiden välillä.

Suomesta Pohjolan kolmio -hankkeeseen kuuluvat muun muassa Turusta Vaalimaalle kulkeva E-18, Helsinki-Vantaan lentokenttä, satoja kilometrejä rautateitä sekä kuusi satamaa.

Pohjolan kolmion piti alun perin valmistua 2010, mutta tavoite ei enää ole realistinen. Eurooppalaisiin liikenneverkkoihin kuuluvat myös käytävät, joilla pyritään yhdistämään Itä-Euroopan maita EU-maiden kanssa.

Esimerkiksi käytävä 1 kulkee Helsingistä Baltian maiden läpi Varsovaan ja käytävä 9A Helsingistä Moskovaan. Käytävät muodostuvat rautateistä, maanteistä lentokentistä ja satamista.

Rahoituksen ongelmat

EU suosittelee, että kukin jäsenmaa käyttäisi kansantuotteestaan 1,5 prosenttia TEN-verkkoihin. Tällä hetkellä Suomen koko liikenneverkon kehittämis- ja ylläpitomenot ovat vain noin prosentti kansantuotteesta.

Myös yksityisrahoitus on viime aikoina ollut esillä, kun on puhuttu TEN-verkkojen rahoitusmuodoista.
- Suomessa yksityisrahoitus ei kuitenkaan voi olla yleinen TEN-verkkojen rahoitusratkaisu pitkien etäisyyksien ja alhaisten liikennemäärien takia, totesi Heinonen.

Heinonen pohti myös sitä, voisiko Suomen ajama EU:n Pohjoinen ulottuvuus olla jonkinlainen kehys pohjoisten liikenneverkkojen kehittämisessä.

Keskiviikkona kokouksessa on tarkoitus keskittyä Barentsin euroarktiseen liikennealueeseen. Se koostuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisista osista sekä Venäjän puolella Murmanskin ja Arkangelin alueista sekä Karjalan tasavallasta.

Alueen ominaispiirteitä ovat maaseudun harva asutus, pitkät etäisyydet ja mittavat luonnonvarat.

Konferenssin järjestää liikenneministeriö yhdessä Euroopan komission liikenteestä vastaavan osaston kanssa.

STT-IA
8.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE