Yrittäjien ja MeritaNordbankenin tilinpäätöskatsaus:

Hyvä vuosi Suomen ja Ruotsin pk-yrityksillä

Suomessa kehitys tasaantui edellis-vuodesta, kun taas Ruotsissa vuosi 1998 oli edellistä parempi.

Suomessa liikevaihdon kasvuvauhti, käyttökate ja sijoitetun pääoman tuottoaste olivat korkeammat kuin Ruotsissa. Ruotsalaisyritysten omat pääomat ovat selvästi vahvemmat kuin suomalaisten pk-yritysten.

Tiedot käyvät ilmi kolmannesta Pk-yrityksen tilinpäätös -katsauksesta, jota julkaisevat Suomen Yrittäjät ja sen ruotsalainen sisarjärjestö Företagarnas Riksorganisation sekä MeritaNordbanken.

Katsauksen mukaan pienet ja keskikokoiset yritykset ovat saavuttaneet viime vuosina suuria yrityksiä. Sijoitus suomalaisiin pk-yrityksiin on tuottanut jo kuudentena perättäisenä vuonna pörssiyhtiösijoitusta paremmin ja antoi runsaan 19 prosentin nimellistuoton.

Ruotsissa pk-yritykset ovat vakavaraisempia kuin suuryritykset. Näistä myönteisistä mittareista huolimatta suurten yritysten tila on kuitenkin molemmissa maissa pk-yrityksiä parempi.

Naapurimaiden talouden veturina on ollut vientiteollisuus. Teollisuuden ja siihen kytköksessä olevien muiden toimialojen kehitys on ollut pitkään muita toimialoja parempi pk-sektorilla. Näin myös tilinpäätösvuonna 1998.

Ruotsin talouselämä on kuitenkin ollut kahtiajakautunut, kun teollisuuden kehitys erityisesti loppuvuonna heikkeni ja osa palvelu-sektorista vahvistui.

Ruotsissa ennen kaikkea investointitavaroita valmistava teollisuus menestyi hyvin ja yksittäisistä toimialoista elektroniikkateollisuus on ollut teollisuuden veturi.

Merkittävällä osalla suomalaisia teollisuusyrityksiä kasvu ylitti 30 prosenttia, joka neljännen yrityksen liikevaihto supistui. Vuosi 1998 oli suomalaiselle elektroniikkateollisuudelle erinomainen ja sen imussa menestyivät lukuisat alihankkijayritykset.

Molemmissa maissa odotukset kuluvalle vuodelle ovat kuitenkin muuttuneet kotimarkkina-painotteisiksi. Tämä ennakoi teollisuuden kasvuvauhdin hidastumista ja suhteellisesti parantuvaa kehitystä esimerkiksi palvelualoilla.

Suomalaisten pk-yritysten kasvu jatkui ripeänä

Suomalaisten pienten ja keskikokoisten yritysten liikevaihdon nimelliskasvu oli runsaat 9 prosenttia, mikä vastaa pörssiyhtiöiden tasoa.

Yritysten kannattavuuskehitys vakiintui suotuisalle tasolle. Käyttökate nousi keskimäärin 10 prosenttiin. Tappiollisen nettotuloksen teki pk-yrityksistä vajaa viidennes, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän.

Suomalaiset pk-yritykset ovat keskimäärin erittäin hyviä sijoituskohteita. Heikoinkin neljännes ylti parhaimmillaan yli 8 prosentin nimellistuottoon.

Omien varojen osuus taseen loppusummasta kohosi jo kolmannekseen, mitä voidaan pitää melko hyvänä tasona. Pörssiyhtiöihin verrattuna niiden omavaraisuusaste on kuitenkin edelleen alhaisempi.

Suomessa rakentaminen oli odotetun vilkasta vuonna 1998, ja toimialan kasvun odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna, mutta viimevuotista hitaampana. Suomalaisten kaupan pk-yritysten liikevaihto jatkoi kasvuaan edellisvuosien tapaan.

Heikoin neljännes ei kasvanut vieläkään ja joka kuudes teki tappiollisen tuloksen. Toimialan omavaraisuusaste lähestyi keskimäärin hyvää tasoa. Pienimmissä kaupan alan yrityksissä omavaraisuusaste on kuitenkin selvästi keskimääräistä alempi.

Palvelualojen pk-yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 1998, tosin vuotta 1997 hitaammin. Kannattavuus pysyi edellisvuoden tasolla. Omavaraisuus jatkoi nousuaan ja lähestyi jo hyvää tasoa.

Tietotekniikan ja liike-elämän palvelujen kasvu jatkui keskimääräistä voimakkaampana. Pullonkaulana atk-palveluissa on puute osaavasta työvoimasta.

Ruotsalaisten pk-yritysten kehitys suotuisaa

Useimmille ruotsalaisille pienille ja keskikokoisille yrityksille viime vuosi syksyn kriisin-omaisesta kehityksestä huolimatta oli hyvä.

Liikevaihto kasvoi voimakkaasti, lähes 10 prosenttia, vuosien 1996-97 suhteellisen heikon kehityksen jälkeen. Kruunun heikentynyt arvo on todennäköisesti myötävaikuttanut eniten tähän kehitykseen. Kannattavuus parani eniten keskisuurissa yrityksissä.

Sijoitetun pääoman tuotto kasvoi vuoden 1998 aikana useamman vuoden laskun jälkeen. Kasvu oli voimakkainta pienissä yrityksessä ja niiden tuotto nousi viime vuonna lähes 13 prosenttiin.

Keskisuurten yritysten sijoitetun pääoman tuotto oli noin 12 prosenttia, mikä on historiallisesti korkea taso. Ruotsalaisten pk-yritysten vakavaraisuus on nyt jo 30 prosentin luokkaa.

Tähän on vaikuttanut vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi laki, joka edellyttää osakeyhtiöiltä suurempaa omaa pääomaa kuin aikaisemmin. Pienin mahdollinen osakepääoma on 100 000 kruunua.

Rakentamisen pohja on ohitettu Ruotsissa. Lähivuosina kerrostalorakentaminen lisääntynee Ruotsissa viime vuoden pohjanoteerauksen jälkeen, mikä heijastuu lähitulevaisuuden odotuksiin.

Ruotsalaisyritykset odottavat rakennusalan suhdannenousua. Ruotsissa kaupan alan kasvusta huolimatta neljän prosentin kasvu oli toimialojen alhaisin. Kannattavuus pysyi muuttumattomana hintapaineiden takia.

Ruotsalaiset kaupan alan yritykset paransivat kuitenkin omavaraisuuttaan, joka on yli 30 prosenttia.

Ruotsissa palvelusektorin aktiviteetti jatkui voimakkaana vuonna 1998 eikä teollisuuden viimeisen vuosineljänneksen laimentunut kehitys näytä vaikuttaneen suuressa määrin palveluyrityksiin.

Käyttökatteet kehittyivät hyvin ja omavaraisuusaste ylitti 40 prosentin tason. Pula pätevästä työvoimasta hidastaa palvelualan laajentamista erityisesti atk-aloilla.

IA
4.6.1999