 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suomi korostaa laajentumisen rahoittamistaSiimes joutuu paimentamaan EU:n budjettia
Suomen hallitus korostaa, että EU:n ensi vuoden budjetin laadinnassa on pidettävä huoli siitä, että laajentuminen voidaan rahoittaa.Valtioneuvosto lähetti torstaina eduskunnalle kirjelmän komission alustavasta budjettiesityksestä, jonka mukaan EU:n menot olisivat ensi vuonna 92,7 miljardia eroa eli yli 550 miljardia markkaa. Suomi joutuu paimentamaan budjettiesityksen EU:n parlamentin läpi syksyn aikana toimiessaan puheenjohtajamaana. Budjettineuvostoa johtaa heinäkuun alusta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes (vas.). Siimes ryhtyy sorvaamaan budjettisopua ministerineuvoston ja parlamentin välillä tilanteessa, jossa yli puolet, jopa kaksi kolmasosaa parlamentin jäsenistä on uusia. Myös komissio ehtii vaihtua, eikä Suomen komissaari Erkki Liikanen enää jatkane budjettikomissaarina. Uusi komissio tekee myös muutoksia alustavaan budjettiesitykseen. Muutoksia on tulossa mm. Kosovon tilanteen takia, koska EU on luvannut tukea alueen jälleenrakentamista. EU:n vuoden 2000 budjetin loppusumma on yli neljä prosenttia pienempi kuin kuluvan vuoden budjetti. Valtaosa eli runsaat 40 miljardia euroa käytetään maatalouteen. Rakennerahastojen osuus on 33 miljardia euroa. Budjettiluonnos on ensimmäisen kerran esillä Siimeksen johtamassa budjettineuvostossa heinäkuussa. Parlamenttiin se tulee lokakuussa.
Suomi tukee tiukkaa budjettilinjaaSuomen hallitus kannattaa tiukkaa budjettikuria. Myös komissiosta tulevien muutosten olisi noudatettava samaa linjaa. Suomen hallituksen mielestä EU:n kokonaismenot olisi jo ensi vuonna pyrittävä mitoittamaan siten, että täysimittaisen laajentumisen rahoittaminen olisi mahdollista toteuttaa rahoituskaton puitteissa. EU:n rahoituskatto on 1,27 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Ensi vuonna EU:n budjettiin kuluu 1,11 prosenttia ja osuuden on tarkoitus nousta uusien jäsenmaiden tullessa mukaan.
STT-IA
|
POLITIIKKA -SIVULLE