Solana astuu EU-virkaansa vuodenvaihteessa



NATO:n pääsihteeri, espanjalainen Javier Solana vaihtaa työpaikkaa vuodenvaihteessa. Hän astuu EU:n luomaan uuteen tehtävään, jonka tarkoitus on selkiyttää unionin ulkopoliittista profiilia ja helpottaa yhteydenpitoa muun maailman kanssa.


Viralliselta titteliltään Solanan uusi virka on EU:n ministerineuvoston pääsihteeri, mutta hänen tehtävänsä on toimia EU:n korkeana edustajana ulkopolitiikan alalla. Solana ei siis hoida varsinaisia pääsihteerin tehtäviä, kuten hallintoa, vaan edustaa EU:ta ulospäin.

Hallinnosta vastaa Solanan kakkosmies; varapääsihteerin tehtävään valittiin Ranskan EU-edustaja Pierre de Boissieu.

Jo 1970-luvulla Yhdysvaltain silloinen ulkoministeri Henry Kissinger valitti, että hän haluaisi puhua Euroopan kanssa, mutta ei tiennyt kenelle soittaa. Solanalla pitäisi olla se puhelinnumero, jota Kissinger kaipasi.

Hiukan epäselväksi on jäänyt, miten Solanaa oikeastaan pitäisi suomeksi tituloida. Vaihtoehtoina ovat virallisen "korkean edustajan" lisäksi myös ulkopoliittinen edustaja, pääsihteeri tai ulkopoliittinen johtaja. Semanttista kinastelua voikin käydä siitä, onko Solana pikemminkin edustaja vai johtaja.

Englanninkielestä ei apua löydy - virallisesti puhutaan korkeasta edustajasta, epävirallisesti on näkynyt niin pomoa, johtohahmoa, päällysmiestä kuin tsaaria.

Kuinka Solana virkaansa käytännössä hoitaa selviää vasta ensi vuonna. Hänelle luodaan tueksi kaikkien EU-maiden voimin suunnittelu- ja varhaisvaroitusyksikkö, kokoamaan ja analysoimaan tietoa.

Pitkän linjan poliitikko

Solana, 56, oli aiemmin Espanjan ulkoministeri, ja nousi NATO:n johtoon kun belgialainen Willy Claes joutui eroamaan lahjusskandaalin takia.

Solanan aikana NATO on lujittanut suhteitaan Itä-Euroopan hakijoihin, rauhankumppanuusohjelmaa on kehitetty ja liitto otti ensimmäiset uudet jäsenet entisestä itäblokista, Venäjän vastusteluista huolimatta.

Solana on puoluekannaltaan sosialisti. Hän liittyi Espanjan sosialistipuolueeseen Francon diktatuurin aikana 1964, ja hänet valittiin Espanjan parlamenttiin ensimmäistä kertaa 1977, demokratian palattua. Vielä 1981 hän marssi Espanjan NATO-jäsenyyttä vastaan, mutta äänesti sen puolesta vuonna 1986.

Hallitukseen hän nousi ensimmäisen kerran 1982, ja seurasi pääministeri Felipe Gonzalezia hallituksesta toiseen. Solana ei kuitenkaan sotkeutunut skandaaleihin jotka lopulliseti ryvettivät Gonzalezin ja tekivät lopun tämän urasta.

Ulkoministerinä hän nautti suurta kannatusta, ja Solanan katsotaan onnistuneen erinomaisesti kun Espanja oli EU:n puheenjohtaja loppuvuodesta 1995. Siviilissä Solana on fysiikan tohtori. Harrastuksiin kuuluvat hölkkääminen ja pyöräily.

Jaakko Laakso haluaa selityksen Suomen tuesta Solanalle

Suomen osoittama tuki Javier Solanan valinnalle EU:n ulkopoliittiseksi edustajaksi herättää ihmettelyä vasemmistoliitossa.

Kansanedustaja Jaakko Laakso (vas.) vaatii hallitukselta selvitystä siitä, miksi ja millaisen käsittelyn jälkeen Suomen linja asiassa syntyi.

Laakso viittaa perjantaina tekemässään eduskuntakyselyssä puolueensa ministerin Suvi-Anne Siimeksen todistukseen, jonka mukaan päätöstä tuen antamisesta Solanalle ei ole tehty hallituksessa tai sen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) totesi keskiviikkona eli pari päivää ennen Kölnin huippukokouksen tekemää valintaa, että Solana kyllä käy Suomelle.

Laakson mielestä Suomella olisi ollut vankat perusteet tukea tehtävään Espanjan hallituksen ehdokasta, EU:n Bosnia-edustajaa Carlos Westendorpia.

STT-IA
4.6.1999


ULKOMAAT -SIVULLE