 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Suurteollisuuden omavaraisuusaste noussut hyväksi
Suurten teollisuusyritysten kokonaistulokset paranivat viime vuonna huomattavasti, mutta kasvu ei tullut varsinaisen liiketoiminnan lisääntymisestä. Teollisuuden ja työnantajien keskusliiton TT:n selvityksen mukaan viimevuotisia tilinpäätöksiä kaunistivat satunnaiset rahoitustuotot, kuten voittojen kotiuttaminen ulkomailta.Teollisuusyritysten keskimääräinen omavaraisuusaste nousi 54 prosenttiin, mikä on hyvää kansainvälistä tasoa. Omavaraisuusaste ei ole Suomessa ylittänyt 50:ttä vuosikymmeniin. Keskiarvo peittää kuitenkin hurjan hajonnan, sillä pk-yritysten omavaraisuusaste oli keskimäärin 42 prosenttia. Keskisuurten yritysten omavaraisuus kääntyi jopa laskuun. TT:n varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela arvioi suurten yritysten omavaraisuuden paranemisen taustalla olevan kolme pääsyytä. Yhteiskunta muutti hänen mielestään pelisääntöjä terveellä tavalla 90-luvun alussa, ja omaa ja vierasta pääomaa alettiin kohdella neutraalisti verotuksessa. Toisaalta ulkomainen omistus vapautui, ja ulkomaiset sijoittajat tarkkailevat nyt suomalaisten yritysten vakavaraisuutta. Lisäksi yritykset oppivat Korpelan mukaan tärkeän läksyn lamavuosina, kun ne kokivat velkaisina joutuneensa rahoittajien armoille. Kun kannattavuus alkoi parantua, yritykset ottivat tavoitteeksi vakavaraisuuden parantamisen, jotta voisivat tehdä liiketoimintaansa koskevat päätökset itsenäisesti. Suuret teollisuusyritykset maksoivatkin viime vuonna lainojaan pois entistä nopeammin. Vahva omavaraisuusaste kulkee Korpelan mukaan käsikädessä tutkimuspanostuksen kanssa. Yritysten aineelliset investoinnit eivät ole kasvussa, mutta nyt halutaan sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ne ovat yritykselle omalla tavallaan riskejä, sillä tutkimustoiminnalla ei ole vakuusarvoa sijoittajille. Kokonaistuloksien reipas kasvu perustui rahoitustuottoihin. TT:n tutkiman yritysjoukon vuoden 1998 keskimääräinen kokonaistulorahoitus nousi 19 prosenttiin liikevaihdosta, jos mukaan lasketaan rahoitustuotot ja satunnaiset erät. Kokonaistulorahoituksen paranemiseen vaikutti erityisesti osinkotulojen kasvu. Näin suuri kokonaistulorahoitus oli kuitenkin vain suurilla teollisuusyrityksillä, joista monet kotiuttivat erityisesti ulkomaisista tytäryhtiöistään aiempien vuosien voittoja.
Teollisuudesta ennätysverotuottoTulosten kasvu heijastuu luonnollisesti myös yritysten verorasitukseen. TT arvioi, että rahaksi muutettuna koko teollisuus maksaa vuodelta 1998 tuloveroja 12 miljardia markkaa. Tämä on yli 4 prosenttia yritysten liikevaihdoista.Markkoina luku on uusi ennätys, ja prosentteinakin verotuotto on suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Korpela sanookin teollisuuden olevan verottajan kannalta erittäin tuottoisaa. Verotulojen kasvu tulee sekin pelkästään suuryrityksistä, pk-yritysten verot pysyvät entisellä tasolla. Kun yritysten kannattavuus on parantunut, ne maksavat myös enemmän osinkoja. Markkamääräisesti osinkojen määrä, runsaat 13 miljardia, on aiempaa suurempi, mutta liikevaihtoon suhteutettuna osingot jäävät TT:n mukaan eurooppalaista keskitasoa alhaisemmaksi. Osinkoja maksetaan viime vuodelta 3,7 prosenttia liikevaihdosta, kun edellisenä vuonna maksettiin 3,2 prosenttia. Alfred Bergin ja ABN-Amron laatimien vertailujen mukaan Suomessa jaetaan viime vuodelta osinkoja keskimäärin 1,7 prosenttia yritysten markkina-arvoista. Eurooppalainen keskiarvo on 2,2 prosenttia. Korpela arvelee, että osinkotaso saattaa hyvinkin nousta, jos kasvu sallii.
STT-IA
|
TALOUS -SIVULLE