TT:n selvitys:

Lähes joka kolmas teollisuuden työntekijä sai tulospalkkioita



Tulospalkkioiden käyttö teollisuudessa yleistyi edelleen vauhdilla viime vuonna. Lähes joka kolmas työntekijä ja joka toinen toimihenkilö sai vuonna 1998 tulospalkkioita. Maksettujen palkkioiden suuruus sen sijaan pysyi ennallaan - tulospalkkioiden osuus kokonaisansioista jäi keskimäärin vajaaseen viiteen prosenttiin.


Teollisuuden toimipaikoista jo puolet ja henkilöstöstä liki puolet oli tulospalkkauksen piirissä. Noin neljänneksessä näistä yrityksistä ei viime vuonna maksettu tulospalkkioita, selviää Teollisuuden ja työnantajain torstaina julkistamista tulospalkkaustiedoista.

Osastopäällikkö Risto Alanko nosti päällimmäiseksi syyksi tulospalkkioiden käytölle kannustavuuden, vaikka palkkioita perustellaankin myös kustannusten sopeuttamisella suhdanteisiin.

Kymmenen prosentin liikkuva osa palkoissa tietäisi hänen mukaansa 25 miljardin markan joustovaraa sopeutumiselle.

Alanko muistutti, että tulospalkkauksen yleistyminen voi osaltaan lieventää inflaation ja työllisyyden kannalta haitallisia palkkasidonnaisuuksia.

Yritysten oma asia

TT kannattaa tulospalkkauksen lisäämistä, mutta pitää samalla tiukasti kiinni siitä, että tulospalkkausjärjestelmä johtamis- ja kannustuskeinona on yritysjohdon ja henkilöstön välinen asia.

- Tulospalkkioista sopiminen ei kuulu työmarkkinaneuvottelupöytään. Niistä on päätettävä siellä, missä myös tulos tehdään, Alanko huomautti.

Tulospalkkion määräytymistä mitataan selvityksen perusteella yleisimmin tulosyksikön tasolla. Toimihenkilöillä myös oman työn, ryhmän tai osaston tulos nousee keskeiseksi mittaustasoksi. Tärkein mittari on liiketaloudellinen tulos.

TT ja SAK asettivat talvella yhteisen työryhmän selvittämään tulospalkkauksen käsitteistöä. Yhteishanketta jarrutti aluksi kiista työryhmän päämäärästä: SAK odotti selvityksen johtavan lopulta neuvotteluihin tulospalkkioiden käytön pelisäännöistä, ja TT korosti työn olevan puhtaasti palkkaustekninen.

Työryhmän määräaikaa on jatkettu elokuun puoliväliin.

10-15 prosenttia kipukynnys

Alanko varoittaa liioittelemasta tulospalkkioiden merkitystä: teollisuuden henkilöstön palkkasummasta tulospalkkiot lohkaisivat viime vuonna vain 1,9 prosenttia.

Työntekijöiden keskimääräinen tulospalkkio oli 4 900 markkaa ja toimihenkilöiden 10 900 markkaa vuodessa. Toimihenkilöiden ja työntekijöiden välinen haarukka selittyy osastopäällikkö Pertti Alivirran mukaan pitkälti suoritussidonnaisten palkkojen yleisyydellä työntekijöillä.

TT ei ole määritellyt tavoitetasoa, jolle palkkioiden osuuden olisi noustava. Alivirta piti kuitenkin 10-15:tä prosenttia sellaisena rajana, että sen ylittävä osa alkaa palkansaajille "tehdä kipeää" - rahahan jää huonona vuotena tulematta.

Parempipalkkaisten sietoraja tulojen epävarmuudelle on tietysti suurempi kuin matalapalkkaisten.

Kemia kärjessä

Yleisimmin tulospalkkausjärjestelmiä käytetään kemian-, metalli- ja metsäteollisuudessa sekä energia-alalla.

Tulospalkkioita saaneiden osuus kasvoi edellisvuodesta liki kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 1997 teollisuuden työntekijöistä tulospalkkioita sai viidennes ja toimihenkilöistä reilu kolmannes.

Tiedot perustuvat TT:n palkkatilastoihin ja keväällä ensi kertaa tehtyyn palkkaustapatiedusteluun. Tiedustelun lähetettiin liki 800 TT:läiseen toimipaikkaan. Vastanneissa yli 400 toimipaikassa työskenteli 190 000 henkilöä. Palkkatilastoissa oli mukana reilut 200 000 työntekijää ja noin 120 000 toimihenkilöä.

STT-MH
4.6.1999


POLITIIKKA -SIVULLE