Laajoista alueista tulossa asuinkelvottomia

Jugoslavian sota on katastrofi myös ympäristölle



Palavat kemiantehtaat, hajalle pommitetut teollisuuslaitokset ja tuhotut öljynjalostamot myrkyttävät Jugoslaviassa pohjavettä ja maaperää ja saastuttavat ilmaa. Satojatuhansia tonneja kemikaaleja, öljyä ja kaasua on joko imeytynyt maahan tai palanut sen jälkeen, kun NATO:n pommitukset alkoivat yli kaksi kuukautta sitten.


Ympäristönsuojelivat ovat yhtä mieltä siitä, että Kosovon sodalla on tuhoisat seuraukset myös ympäristölle.

- Tilanne on pahempi kuin olin osannut odottaa. Kemikaalien vapautumisen seuraukset ovat erittäin pahat, sanoo YK:n ympäristöohjelman UNEP:n edustaja Bakary Kante. Hän on käynyt katsomassa tuhoja paikan päällä Jugoslaviassa.

- Etenkin maatalousalueilla pelottaa kysyäkin, kuinka on sadon laita. Kuinka saastunut maaperä onkaan? Sinne olisi lähetettävä pikaisesti ammatti-ihmisiä arvioimaan tilannetta, Jugoslaviassa asiaa kartoittanut Kante raportoi viime viikonvaihteessa Genevessä.

Saastunut pohjavesi, myrkkyjen peittämät pellot ja ilman sisältämät vahingolliset hiukkaset voivat muuttaa lyhyessä ajassa laajoja alueita asuin- ja viljelyskelvottomiksi.

- On syytä muistuttaa, että suuri osa näistä alueista ei sovellu myöhemmin siviilikäyttöön, koska niin maaperä kuin pohja- ja pintavedetkin ovat saastuneet, Saksan ympäristövirasto kirjoittaa sisäisessä selvityksessään.

- NATO:n pommit ovat aiheuttaneet ekokatastrofin, sanoo myös Jugoslavian YK-suurlähettiläs Branko Brankovic.

Hänen mukaansa ilmassa oli syöpää aiheuttavia aineita 10 000-kertaisesti yli sallitun määrän, kun NATO oli pommittanut Pancevon kaupungissa kolmea teollisuuskompleksia huhtikuussa. Tonavaan muodostui iskujen jälkeen 15 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä öljylautta.

Jugoslavian antamiin tietoihin on tosin suhtauduttava varovaisesti.
- Mutta vaikka vain puolet näistä tiedoista pitäisivät paikkansa, meillä on edessämme valtava ongelma, sanoo Philip Weller, joka johtaa Maailman luonnonsäätiön WWF:n Tonavan-Karpaattien-ohjelmaa Wienissä.

Kun Jugoslavian johto varoitti ympäristökatastrofista vain muutama päivä ennen pommitusten alkamisesta, varoituksia pidettiin pelkkänä propagandana.

NATO:n vakuutteluja, ettei pommituksilla ole ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia, on kuitenkin syytä arvioida samoin perustein.

Klooria, suolahappoa ja elohopeaa

Ympäristönsuojelijoiden ongelmana on, että luotettavia mittaustuloksia on vaikea hankkia maassa, joka on sodassa ja jossa on pulaa kunnollisista mittauslaitteista.

Samasta syystä Jugoslavian naapurimaiden Bulgarian ja Romanian on mahdotonta esittää selkeitä lukuja ympäristönsä saastumisesta. Olisi silti vaarallista päätellä, ettei mitään ongelmaa näin ollen ole olemassa.

WWF:n Weller kertoo, että kreikkalainen tutkijaryhmä palasi äskettäin Jugoslaviasta mukanaan hälyttäviä tietoja.

Pelkästään Pancevon maan tasalle pommitetuista laitoksista - öljynjalostamosta sekä kemian- ja lannoitetehtaista - ilmaan pääsi 600 tonnia klooria. Yhtä suuri määrä suolahappoa sekä lisäksi 1 400 tonnia erittäin myrkyllistä etyleenikloridia valui maahan, samoin kuin tuntematon määrä elohopeaa.

Tuhotuista laitoksista pääsi ympäristöön enemmän syöpää aiheuttavia ja perimää muuttavia aineita kuin olisi todennäköistä, jos tehtaissa sattuisi jokin onnettomuus. Aineista voi syntyä ilmassa vaarallinen yhdistelmä, jonka vaikutuksia ei pystytä edes arvioimaan.

STT-IA
4.6.1999


ULKOMAAT -SIVULLE