Seitsemän ohjelmaa ja satoja miljardeja



EU:n rakennerahastoja käytetään seitsemän eri ohjelman rahoittamiseen. Suomessa toimii kuusi tavoiteohjelmaa, joista neljä on alueellisia ja kaksi toimii koko maassa.


Ohjelmien rahoitus tulee osin EU:n budjetista, osin kansallisesta budjetista ja osin kolmansilta osapuolista, esimerkiksi yrityksiltä.

Tavoite 2 on tarkoitettu taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen. Tavoite 3 on suunnattu pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja naisten työllistämiseen ja kouluttamiseen.

Tavoite 4 tukee myös koulutusta, erityisesti avustamalla pk-yrityksiä kouluttamaan työntekijöitään. Suomessa näitä ohjelmia hallinnoi työministeriö, kun muut ovat sisäministeriön alaisia.

Tavoitteet 5a ja 5b on suunnattu maaseudulle. Tavoite 6 on käytössä vain Suomessa ja Ruotsissa, harvaan asutuilla alueilla. Se toimii käytännössä samalla tavalla kuin tavoite 1, joka on suunnattu EU:n köyhimmille alueille.

Ykköstavoite on jäsenmaille edullisin, koska sen piirissä EU:n rahoitusosuus on korkein, jopa kolme neljäsosaa hankkeen kustannuksista. Yleensä EU-budjetin rahoittama osuus vaihtelee kolmasosan ja puolen välillä.

Rakennerahastojen rahoista on yhdeksän prosenttia varattu yhteisöaloitteille, rakenneohjelmia ja kansallista aluepolitiikkaa täydentäville hankkeille. Näitä ovat esimerkiksi maaseudulle suunnattu Leader-ohjelma, kaupunkien Urban ja työllisyysohjelmat Employment ja Adapt.

Seuraavalla ohjelmakaudella on käytössä vain kolme ohjelmaa. 1 vastaa nykyistä tavoite 1:stä, ja Suomessa toivotaan että se saadaan kattamaan nykyistä kuutosaluetta laajempi osa Itä- ja Pohjois-Suomea.

Uusi tavoite 2 tukee sekä teollisuusalueita että maaseutua. Kolmostavoite yhdistää nykyiset kolmos- ja nelostavoitteet. Yhteisöaloitteita karsitaan, jäljelle jää muun muassa rajoja ylittävää yhteistyötä kehittävä Interreg.

Espanja suurin saaja

EU:n budjetissa rakennerahastot vievät toiseksi suurimman osuuden, heti maataloustuen jälkeen. Nykyisellä ohjelmakaudella (1994-99) rakennerahastojen koko summa on yli 153 miljardia ecua, eli 910 miljardia markkaa.

Suurimman osuuden rakennerahoista saa Espanja, yhteensä 34 miljardia ecua (yli 200 miljardia markkaa). Seuraavaksi suurimmat tuen saajat ovat Saksa ja Italia, jotka saavat lähes 22 miljardia ecua (130 miljardia markkaa) kumpikin. Saksan suuri summa selittyy entisen Itä-Saksan saamalla tuella.

Portugali ja Kreikka saavat lähes 90 miljardia markkaa, Ranska lähes saman verran ja Britannia hieman alle 80 miljardia markkaa. Tanska taas joutuu tyytymään reiluun viiteen miljardiin markkaan.

Rakennerahastojen lisäksi neljälle köyhimmälle maalle on suunnattu erityinen koheesiorahasto, josta ainoastaan Espanja, Portugali, Kreikka ja Irlanti saavat tukea. Rahastossa on vuosille 1993-99 noin 15 miljardia ecua (90 miljardia markkaa), josta Espanja saa yli puolet.

STT-MH
5.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE