Ahtisaari: Rauhanturvalain muuttamisessa täytyy liikkua harkiten

Ahtisaari kommentoi puolustusministeri Anneli Tainan näkemyksiä rauhanturvalain muuttamisesta keskiviikkona Espanjan-vierailullaan, kun hän tapasi suomalaistoimittajia. Vierailun virallinen osuus päättyi aamupäivällä Madridissa, kun kuningas Juan Carlos ja kuningatar Sofia hyvästelivät presidentti Ahtisaaren ja rouva Eeva Ahtisaaren Pardon palatsin edustalla.

Ennen siirtymistään maakuntavierailulle Sevillaan, presidentti puhui maan teollisuusliiton järjestämässä yritysjohtajakokouksessa.

Ahtisaari korosti, että rauhanturvatehtävien täytyy perustua aina kaikkien lähtijöiden vapaaehtoisuuteen.

Presidentti muistutti, että tähän mennessä suomalaisjoukot eivät ole joutuneet tilanteisiin, joissa ne eivät olisi voineet toimia suunnitelmien mukaan. Hän tosin myönsi, että se voi johtua myös siitä, että muut tietävät suomalaisten rajoitukset.

Asiasta keskusteltiin myös silloin, kun amerikkalaiset valtasivat radioaseman Serbiassa. Presidentin avustajat muistuttivat, että tuolloinkin suomalaisille oli alusta alkaen kaavailtu valtauksen jälkeinen valvonta.

Presidentti korosti olleensa hyvin tyytyväinen valtiovierailun Madridin osuuteen. Hän tosin harmitteli, ettei hänelle jäänyt aikaa todelliseen vuoropuheluun esimerkiksi Madridin kansainvälisen yliopiston opiskelijoiden kanssa, kun hän esitelmöi yliopistolla tiistai-iltana.

Aika vain loppui kesken, kun keskustelu oli pääsemässä kunnolla vauhtiin tiistaina. Esitelmän jälkeen opiskelijat halusivat esimerkiksi tietää, asettaako Suomi jonkin EU:n jäsenyyttä hakeneen maan muiden edelle ja miten Suomessa suhtaudutaan passivapauden EU:ssa tuovaan Schengenin sopimukseen.

Presidentti korosti, ettei mitään maata aseteta etusijalle ja kansalaisten vapaassa liikkumisessa Pohjoismaissa on pitkät perinteet ja EU:n sopimukseen halutaan myös EU:hun kuulumattomat Pohjoismaat.

Väärinkäsitys jatkon ilmoituksesta johtui epätarkasta avauksesta

Presidentti toisti myös kertovansa jatkoaikeistaan toiselle presidenttikaudelle vuoden ensimmäisellä puoliskolla.
- Jos en ole ilmoittanut juhannukseen mennessä, voitte alkaa patistaa, hän tyynnytteli jatkuvia kysymyksiä asiasta.

Hän arveli, että ilmoitusta alettiin odottaa heti vuoden alussa vain siksi, että hän ilmaisi itseään hieman epätarkasti, kun hän vastasi asiaa ensimmäisenä tiedustelleille valtiotieteen opiskelijoille.

Hän myös kiisti haluavansa nähdä ensin muut ehdokkaat ja lisäsi epäilevänsä suuresti, etteivät muutkaan ole ilmoittautumassa tätä nopeammalla aikataululla.

Vuosituhannen vaihtuminen lisännyt kiinnostusta kolmikantaneuvotteluihin

Ahtisaaren mukaan hänen vuonna 1995 esittämänsä ajatus EU:n, Yhdysvaltain ja Venäjän yhteistapaamisesta on saanut uutta kiinnostusta aikaan, kun vanha vuosisata lähestyy loppuaan ja uusi on alkamassa. Hänen mukaansa nyt sen ottavat esiin pikemminkin muut kuin suomalaiset. Alun alkujaan ajatus ei herättänyt suurta kannatusta ainakaan julkisesti.

Presidentti keskusteli asiasta Espanjan-vierailullaan pääministeri Jose Maria Aznarin kanssa. Presidentti korosti, ettei Suomella ole tarvetta ajaa kolmikantana tunnettua tapaamista eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn, mutta hänen arvionsa mukaan myös EU:n ulkopuolella on alettu miettiä, mitä tapaamisen asialistalle voitaisiin ottaa. Presidentin itsensä mielestä aiheita voisivat olla esimerkiksi rikollisuuden torjunta, huumeiden vastainen työ ja ympäristökysymykset.

Hyviä asioita löytyy, jos katsotaan, että kolmikannan kautta halutaan lähettää myönteinen viesti maailmalle, presidentti sanoi.

STT - JHL
5.2.1999