 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Rauha on mennyttä Angolassa
Neljä vuotta sitten YK:n johdolla neuvoteltu Angolan rauhansopimus on tullut tiensä päähän. Unita ei ole YK:n pakotteista huolimatta laskenut aseitaan. Taistelut raivoavat maan sisäosissa, ja YK on vetänyt tarkkailijansa alueelta. Nyt soditaan maan luonnonvaroista, öljystä ja timanteista.Angola on entinen Portugalin siirtomaa. Maa itsenäistyi vuonna 1975 pitkän 14 vuoden sissisodan jälkeen, ja taistelu vallasta alkoi. MPLA sai Neuvostoliiton ja Kuuban avulla 1976 valtaansa suurimman osan maata, ja MPLA:n hallitus sai laajaa kansainvälistä tunnustusta. MPLA:lla oli takanaan Neuvostoliiton rahoitus ja 30.000 miehen vahvuiset kuubalaiset joukot. Unitan kapinallisarmeijalla oli puolestaan Yhdysvaltain tuki ja apunaan Etelä-Afrikan sotilaita. Sisällisota päättyi vuonna 1991 solmittuun rauhansopimukseen. Satojatuhansia oli kuollut tai haavoittunut, loputkin valkoiset paenneet maasta ja talous raunioina. Vaalit järjestettiin vuonna 1992, mutta Unita ei tunnustanut presidentivaalien tulosta ja taistelut jatkuivat taas vuoteen 1994, jolloin nykyinen rauhansopimus allekirjoitettiin. Unita on kuitenkin vitkutellut aseistaan ja alueistaan luopumisen kanssa. Nyt vihollisuudet ovat alkaneet uudelleen, ja neljännesmiljoona ihmistä on joutunut pakosalle kodeistaan. Kylmä sota on jo päättynyt, mutta nyt soditaankin öljystä ja timanteista. Mustan kullan maaAngolan presidentti Jose Eduardo dos Santos ja MPLA ovat kaksikymmentä vuotta hallinneet maan öljykenttiä, jotka sijaitsevat Atlantin rannikon edustalla. Rahaa on tulvinut Santosin ja hänen tukijoidensa taskuihin, ja uusia öljylöytöjä tehdään kiihtyvään tahtiin.Angolan nykyinen öljyntuotanto on arvoltaan 10 miljoonaa dollaria päivässä, ja tuotannon uskotaan kolminkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Silloin maasta olisi tulossa Afrikan suurin öljyntuottaja, jopa Nigeriaakin suurempi. Kansainväliset öljy-yhtiöt kilpailevat uusista porausalueista, ja Angolan hallitus saa hulppeasti rahaa sotakoneensa ylläpitoon. BBC:n mukaan MPLA:n hallitus on jo ehtinyt kuluttaa sodankäyntiin seuraavan 15 vuoden öljytuloja vastaavan summan rahaa, ja maan valuuttareservit ovat lähes lopussa. Osa öljyrahoista on mennyt maan pääkaupungissa elelevän korruptoituneen eliitin taskuihin. Samaan aikaan peruspalvelut, kuten terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä, ovat romahtaneet koko maassa. Angolan 10 miljoonasta asukkaasta valtaosa elää kurjuudessa. Angolan kansantuote on asukasta kohden 700 dollaria. Asevoimissa on 97.000 miestä, ja esimerkiksi vuonna 1993 kulutettiin armeijaan 31 prosenttia maan kansantuotteesta. Maan turvallisuuspäällikkö Fernando Dos Santos sanoi BBC:lle, että olisi täydellistä, jos öljytulot voitaisiin käyttää sosiaalisektorille. Hän kuitenkin ihmetteli, mitä hyötyä on sosiaalisista projekteista, jos Unita räjäyttelee voimalinjoja ja siltoja. Ensin on ratkaistava sotilaallinen tilanne. Timanttikenttien kutsuKapinalliset puolestaan rahoittavat operaatioitaan timanteilla. Angolan sisämaassa on erinomaisia timanttikenttiä, ja timantit ovat hyvin korkealaatuisia. Niiden esiinkaivamiseen ei tarvita juuri muuta kuin lapio ja kuokka. Timantteja etsitään myös sukeltamalla jokien pohjasta.Unita on pyörittänyt viime vuosina valtavaa timanttien salakuljetusta alueelta, ja saaduilla rahoilla järjestö on ostanut itselleen aseita. YK on asettamat talouspakotteet eivät ole kansainvälisiä timanttien salakuljettajia pahemmin haitanneet. Taistelut alueella alkoivat kiihtyä viime kesänä, ja ihmisiä on paennut joukoittain kaupunkeihin. Esimerkiksi Lunde Norten maakunnassa surmattiin viime heinäkuussa kerralla 215 kyläläistä. Hallitus syytti heti Unitaa joukkomurhasta ja ilmoitti aloittavansa offensiivin sitä vastaan. YK:n tarkkailijat kuitenkin arvelivat mahdollisiksi syyllisiksi timantteja etsivät aseistautuneet joukkiot, jotka taistelevat keskenään alueiden hallinnasta. Haluan presidentiksi presidentin paikalle!Unita ei kuitenkaan ole mikään puhdas pulmunen, eikä hajanainen kapinallisjärjestö ole täyttänyt vuoden 1994 rauhansopimuksen ehtoja. Unitan johtajalla Jonas Savimbilla on noin 20.000 taistelijaa ja 60.000 kannattajaa, mutta hän on viime vuosina menettänyt ulkomaiset tukijansa, timanttikenttänsä ja osan kannattajistaan.Unita kieltäytyi viime kesäkuun alussa luovuttamasta hallinnassaan vielä olevaa neljää aluetta YK:n ja hallituksen valvontaan, ja YK asetti Unitalle kauppapakotteita. Kapinallisten johtajien varat ja pankkitilit jäädytettiin ja Unitan timanttikauppa kiellettiin. Edellisvuonna YK sulki Unitan ulkomailla olevat toimistot ja asetti sen johtajat matkustuskieltoon. Jos turvallisuuneuvosto ei olisi toiminut, olisi Angolan hallitus saattanut aloittaa täysimittaisen sisällisodan uudelleen. YK:ssakin on kuitenkin epäilty pakotteiden toimivuutta ja vaikutusta Savimbiin, joka välttämättä haluaa tulla Angolan presidentiksi. Jotkut Unitasta eronneet johtajat ovat väittäneet Savimbin tulleen hulluksi. Pakotteet murisevat mutta eivät pureYK:n pakotteet eivät paljon ole hetkauttaneet timanttien salakuljettajia. Ympäristöliike Global Witnessin mukaan timanttikauppa on jatkunut vanhaan malliin. Saamillaan rahoilla Unita on ympäristöliikkeen mukaan koko vuosikymmenen ajan ostanut aseita ja vaikeuttanut rauhanprosessia.Global Witnessin raportissa syytetään myös Belgian viranomaisia, jotka ovat kehnonlaisesti valvoneet Unitan timanttien kauppasulkua Antwerpenissä. Kaupunki on johtavia timanttien kauppakeskuksia maailmassa. Yhdysvallat tiukensi omia kauppapakotteitaan Unitaa vastaan viime elokuussa. Unitan varat Yhdysvalloissa jäädytettiin ja kaikkien muiden paitsi Angolan hallituksen viemien timanttien maahantuonti kiellettiin. Tarkoitus oli sama kuin YK:lla: saada Unita panemaan täytäntöön rauhansopimusta ja rajoittaa kapinallisten rahoitusmahdollisuuksia. Sodan koirat irti päästäkää!Rauhanprosessi on koko ajan takkuillut pahasti ja vaikka neuvotteluja on käyty, ovat molemmat osapuolet syytelleet toisiaan vuoden 1994 sopimuksen rikkomisesta. Unitalla ei ole ollut suuria haluja muuttua taistelujärjestöstä tavalliseksi poliittiseksi puolueeksi.Alunperin sopimuksen piti olla kokonaan täytäntöönpantu vuonna 1996, mutta YK:n on ollut pakko siirtää Unitan takia päivämäärää myöhäisemmäksi. Unita ei ole suostunut täydellisesti luovuttamaan alueitaan eikä riisumaan joukkojaan kokonaan aseista. Nyt kaksi YK:n avustuskonetta on ammuttu alas, toinen joulukuussa ja toinen tammikuussa. Alasampumiset olivat ilmeisesti Unitan tekemiä, vaikka kapinalliset kiistivätkin kaikki syytökset. Toisen koneen pudottamisen jälkeen YK ilmoitti tammikuun alussa vetävänsä taistelualueelta kaikki 1.000 tarkkailijaansa. Angolan parlamentti suunnittelee rauhansopimuksen hylkäämistä ja Savimbin julistamista sotarikolliseksi. Unita on piirittänyt ja tulittanut Angolan keskiylängön kaupunkeja, ja hallitus on vahvistanut voimakkaasti alueella joukkojaan. Taistelut ovat alueella täydessä käynnissä, ja maa on ajautumassa täysimittaiseen sisällisotaan. Presidentti Jose Eduardo dos Santos totesi tammikuussa, että YK:llä ei ole syytä jatkaa mandaattiaan Angolassa pidempään. Mandaatti päättyy helmikuun lopussa. Viime tiistaina yksityisen yhtiön kone putosi Luandan kaupunkialueelle, mutta putoamisen syy ei ole varmasti tiedosssa.
HEIKKI JANTUNEN Lähteitä ja linkkejä:
BBC, The World Almanac 1998 |
ULKOMAAT -SIVULLE