Digitaaliset televisioluvat kiinnostavat

Uudet digitaaliset televisioluvat tuovat Suomeen 12 uutta televisiokanavaa. Haussa on kaikkiaan kolme kanavanippua eli multipleksiä. Nykytekniikalla kanavanippuihin mahtuu keskimäärin neljä kanavaa. Digitaalitelevision lupia tavoittelee 27 yhtiötä.

Liikkeellä ovat luonnollisesti MTV sekä Ruutunelosen takana vaikuttava Sanoma-WSOY, jotka tavoittelevat yhtä kanavanippua. Yksi kanavanippu menee lisäksi Yleisradiolle.

Suurten ohella digitaalilupaa hamuavat teleyhtiöt Sonera ja Helsingin Puhelin sekä joukko muita yrittäjiä, joko valtakunnallisena tai alueellisena.

Digitaalilupien lisäksi jaossa on kaksi valtakunnallista analogista lupaa. Niitä tavoittelevat ainoastaan lupien nykyiset haltijat eli MTV ja Ruutunelonen. Yleisradiota toimilupien haku ei kosketa, koska sen toiminta pohjautuu lakiin.

Vääntöä paikallisluvista

Pääkaupunkiseudun analogisen televisiokanavan myöntäminen on kiinni siitä, jääkö digitaalikanavien taajuuksien koordinoinnin jälkeen vielä jäljelle tarvittava lähetystaajuus.

Tampereen seudulla analoginen tv-toimilupa on nykyisin Tampere TV:tä pyörittävällä Skycomilla, joka pyrkii myös pääkaupunkiseudulle. Skycomin lisäksi Tampereen seudun lupa kiinnostaa Alue-tv Netvisiota.

Valtakunnalliseen digitaaliseen radiotoimintaan myönnetään yksi tai useampi lupa. Niistä on kiinnostunut kymmenen radioyhtiötä. Luvat ovat tiedossa myös Uudenmaan alueen ja Helsingin seudun digitaaliseen radiotoimintaan, ja tavoittelijoita liikkeellä on 19.

Analogiseen radiotoimintaan myönnetään toimiluvat vapaina oleville taajuuksille ja lähetystehoille. Hakijamäärä nousi 82:een. Nykyisten paikallisradioiden toimilupakausi päättyy ensi kesäkuun lopussa.

Sydneyn olympialaiset tärkeä takaraja

Sanoma-WSOY -konserniin kuuluvan Helsinki Median toimitusjohtaja Tapio Kallioja katsoo olympialaisten avaavan hyvät mahdollisuudet digitaalitelevision mahdollisuuksien markkinoinnille.

Uuden tekniikan myötä katsojat voivat valita mieleisensä lajin eri vaihtoehtojen joukosta, eivätkä ole sidoksissa yhteen kuvavirtaan.

Avartuvien valintojen ohella digitaalitelevisio tuo katsojille myös muita uusia mahdollisuuksia, kuten nykyistä tehokkaamman tekstitelevision sekä pääsyn tietoverkkoihin.

Uusilla digitaalikanavilla painottunevat massojen suosikkiaiheet, urheilu ja viihde. Niin MTV kuin Sanoma-WSOY suunnittelevat erityistä urheilukanavaa. Lisäksi Sanoma-WSOY kaavailee omaa kanavaa elokuvien suurkuluttajille ja MTV nuorisoviihteen ystäville.

- Laajoja piirejä tavoittava ohjelmatarjonta on kaupallisesti välttämätön perusedellytys sille, että ohjelmatarjontaa voidaan suunnata myös suppeiden erityisryhmien tarpeisiin, Kallioja toteaa.

WSOY aikoo panna pystyyn valtakunnallisen koulutuskanavan, jolla tavoitellaan oppilaitoksia, yrityksiä ja tiedonhaluisia kansalaisia.

Yleisradioon digitaalitelevisio toisi uutis- ja ajankohtaiskanavan sekä kulttuuri, opetus- ja tiedekanavan.

Kannattavuus vie pitkän aikaa

Läpilyöntiä suurten massojen keskuudessa hidastaa se, että tavallisista televisioista ei digitaaliohjelmia näe, vaan niiden katsominen edellyttää erityisen päätelaitteen tai uudenlaisen vastaanottimen hankkimista.

Televisiovallankumouksen hitaan etenemisen vuoksi digitaaliajan taloudelliset voitot kääritään vasta kaukana tulevaisuudessa.

Esimerkiksi Britanniassa lasketaan, että digitaalinen televisio tavoittaa katsojakunnasta ensimmäisenä vuonna 3 prosenttia, toisena vuonna 7 prosenttia ja kolmantena vuonna 15 prosenttia. Jos sama tahti toteutuu meillä, niin digitaaliajassa eläisi vuonna 2003 vasta 300 000 suomalaiskatsojaa.

- Tästä määrästä 12 televisiokanavaa joutuu hakemaan kannattavuutensa. Ei siis voi sanoa muuta kuin että täytyy olla pitkäjänteinen, Kallioja korostaa.

STT-IA
5.2.1999