Eläke-etujen säilyttämisestä ollaan valmiit maksamaan



Kolme neljästä suomalaisesta olisi valmis maksamaan enemmän työeläkemaksuja, jos eläke-edut säilyvät ennallaan. Työeläkelaitosten liiton Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia olisi valmis pitämään kiinni nykyisistä työeläkemaksuista, jos se merkitsisi etujen heikentämistä.


Työeläkelaitosten liiton toimitusjohtaja Pentti Kostamo sanoi keskiviikkona mielipidetutkimuksen julkistamistilaisuudessa, että tulos osoittaa työeläketurvan olevan hintansa väärtti.

Eläketurvan säilyttäminen vaikka korkeammilla maksuilla on suosituinta 35-49-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta myös 15-24-vuotiaista kaksi kolmannesta on valmis korkeampiin maksuihin.

Tänä vuonna työeläkkeitä rahoitetaan niin, että työnantaja maksaa keskimäärin 16,8 prosenttia TEL-maksua ennakonperinnän alaisesta palkasta. Työntekijä maksaa saamastaan palkasta verotuksessa vähennyskelpoista TEL-maksua lisäksi 4,7 prosenttia.

Työeläkelaitosten liitto on selvittänyt työeläkeasenteita vuodesta 1986 kolmen vuoden välein. Maksujen korotuksesta kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna 1995 asian tultua ajankohtaiseksi. Silloin etujen säilyttämistä vaikka maksua korottamalla kannatti 66 prosenttia vastaajista, kun luku nyt on 74 prosenttia.

Eläkkeet halutaan seuraavan ansioita

Suomen Gallup selvitti eläkeasenteita 1 016:lta yli 15-vuotiaalta suomalaiselta. Suurin osa eli 85 prosenttia halusi, että työeläkkeen suuruus määräytyy työssäoloaikaisen ansion mukaisesti. Luku on kasvanut koko ajan vuodesta 1986.

Samoin on yleistynyt näkemys, että työeläkkeen pitää olla sitä suurempi, mitä kauemmin eläkkeensaaja on ollut töissä.

Ansioista riippumatonta tasaeläkettä piti oikeana 35 prosenttia vastaajista, mikä on viiden tutkimuksen alin luku.

Eläkejärjestelmää pidetään nyt oikeudenmukaisempana kuin 1980-luvulla eli vuoden 1986 tutkimuksen 43 prosentista on päästy 53 prosenttiin.

Toista kertaa tutkimuksessa kysyttiin, onko oikein leikata eläke-etuuksia nyt, jotta seuraavat ikäluokat eivät joudu maksamaan liikaa. Samaa mieltä olevien määrä on nyt 37 prosenttia, kun se edellisessä kyselyssä oli 32 prosenttia.

Kokonaan itse kustannetun eläkevakuutuksen suosio on painut kuuden vuoden takaisesta 34 prosentista 28 prosenttiin. Toimitusjohtaja Kostamo tulkitsi tulosta niin, että suurin osa suomalaisista ymmärtää vapaaehtoiset eläkevakuutukset lakisääteisen järjestelmän täydentäjäksi eikä korvaajaksi.

Suomen Gallupin tutkimusjohtajan Juhani Pehkosen mukaan vastauksissa näkyy hyväosaisuuden vaikutus eli paremmin toimeentulevat ovat valmiimpia muuttamaan nykyisiä järjestelmiä.

Tutkimuksessa kysyttiin myös, uskovatko vastaajat omien eläke-etujensa säilyvän tulevaisuudessa. Laman taittumisesta huolimatta 58 prosenttia uskoo, että etuja huononnetaan.

Toive-eläke nousussa

Tutkimuksessa kysyttiin myös mielipiteitä työeläkkeen määrästä ja sopivasta eläkeiästä. Kolmessa vuodessa toivotun eläkkeen keskiarvo on noussut 60 prosentista 66 prosenttiin bruttopalkasta. Tavoitetaso on nykyään 60 prosenttia.

Valtaosa eli 68 prosenttia arvioi kuitenkin tulevansa taloudellisesti hyvin toimeen eläkeaikanaan. Yli 65-vuotiaista peräti 74 prosenttia on tällä kannalla. Epäilevimpiä toimeentulostaan ovat maatalousyrittäjät ja työntekijät.

Sopivana eläkkeelle siirtymisikänä pidetään keskiarvona 60 vuotta, kun eläkkeelle siirrytään nyt keskimäärin 59-vuotiaana.

STT - JHL
5.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE