 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruoho on vihreämpää Irlannissa
Irlanti on mukava pieni saari Euroopan laidalla. Sekä Suomi että Irlanti ovat kokeneet viime vuosina voimakkaan talouskasvun. Irlannissa kasvu on ollut liiankin nopeaa, ja euroalueen matalat korot voivat kiihdyttää maan taloutta liikaa.Kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Irlannin kansatuote ei ole aivan yhtä suuri kuin Suomessa, mutta se on kasvanut nopeasti eikä enää jää paljon jälkeen meikäläisestä. Irlannin kansantuote kansalaista kohden oli vuonna 1995 dollareissa mitattuna 15.400, Suomessa 18.200. Vientimaissa meillä on selvä ero. Suomen päävientimaa on Saksa 13 prosentilla, Irlannissa Britannia 27 prosentilla. Muita Irlannille tärkeitä vientimaita olivat Saksa 14 prosentilla ja Yhdysvallat 9 prosentilla. Irlannissa on paljon lampaitaTyövoima jakautuminen eri aloille kertoo jotain maiden välisistä eroista, vaikkakin tilastointitavat hiukan poikkeavat toisistaan. Suomessa työvoimasta 46 prosenttia työskentelee teollisuudessa, kaupassa ja rahoituksen alalla, 30 prosenttia julkisissa palveluissa ja 9 prosenttia maataloudessa.Irlannissa puolestaan palvelualalla ja maantaloudessa työskentelee suhteellisesti enemmän väkeä kuin Suomessa. Palvelualalla työskenteli 57 prosenttia työvoimasta, teollisuudessa ja rakennusalalla 28 prosenttia ja maanviljelyksessä sekä kalastuksessa 13,5 prosenttia. Viestinnän puolesta suomalaiset vetävät Irlantiin nähden pidemmän selvästi pidemmän korren. Televisioita Suomessa on yksi kahta asukasta kohden, puhelimia yksi 1,8 asukasta kohden. Irlannissa vastaavat luvut ovat yksi 3,3 asukasta kohden ja yksi 2,7 asukasta kohden. Euroopan Unioni on syrjäseutujen lottovoittoEuroopan Uniossa olo on ollut Irlannille varsin kannattavaa. Moottoriteitä, lentokenttiä ja televerkkoja on paranneltu EU:n rahoilla, ja maanviljelijät ovat nauttineet runsaista maataloustukiaisista.Viime vuonna Irlanti sai EU:lta peräti 2,7 miljardin Amerikan dollarin arvosta rahaa, mikä vastasi 4 prosenttia kansantuotteesta. Maa maksoi Brysseliin vain alle 570 miljoonaa dollaria. Ei ihme, että irlantilaiset ovat vuosien mittaan olleet tyyväisiä Euroopan yhdentymiseen. Irlannissa mahtava talouskasvuMaassa on vallinnut huikea talouskasvu viime vuosina. Vuoden kansantuotteen kasvu oli 9 prosentin luokkaa ja työvoimasta alkaa olla pulaa. Inflaatio on kipuamassa yli kolmen prosentin. Dublinin asuntomarkkinoilla hinnat olivat marraskuussa nousseet vuositasolla 40 prosenttia.Ulkomaisilla investoinneilla on ollut suuri osuus Irlannin talousihmeessä. Maahan on saatu houkuteltua lukuisia korkean teknologian yrityksiä verohelpotuksilla ja koulutetun työvoiman hyvällä tarjonnalla . Näiden yritysten tuotteista lähes kaikki menee vientiin Euroopan ja Yhdysvaltain markkinoille. Nopealla kasvulla on kääntöpuolensa. Kun kuluttajahinnat kohosivat vuonna 1996 Suomessa vain 0,6 prosenttia, Irlannissa ne nousivat 1,7 prosenttia. Lisäksi paineet hintojen nousulle ovat Irlannissa aivan toista luokkaa kuin Suomessa. Korkojen lasku sattui pahaan saumaanIrlannin korot olivat korkealla vielä viime syksynä, yli 6 prosentissa. Talous oli ylikuumenemassa hyvää kyytiä. Itse asiassa jokainen ekonomisti olisi neuvonut nostamaan korkoja entisestäänkin, varsinkin kun hallitus kaavaili vuoden loppuun verohelpotuksia ja julkisen kulutuksen lisäämistä osana ammattiyhdistysten kanssa tehtyä palkkasopimusta.Irlanti oli kuitenkin tulossa mukaan euroalueeseen, ja korkoja pudotettiin syksyllä 3 prosentin tuntumaan. Pelkkiä tunnuslukuja tuijottamalla maa on vaarassa joutua pahaan ylikuumenemiskierteeseen. Muutama seikka kuitenkin helpottanee Irlannin oloa: vientimarkkinat hyytyvät ja työmarkkinat joustavat. Onneksi maailma jäähtyy ja työvoima liikkuuMaailmanmarkkinatilanne on huono ja se vaikuttaa voimakkaasti Irlannin hyvin avoimeen talouteen. Talousnäkymät nimenomaan Irlannin päävientialueilla Britanniassa, Euroopassa ja Yhsdysvalloissa ovat heikkenemään päin. Britanniassa ja Yhdysvalloissa kasvu on hyytymässä ja Saksassa mennään tätä menoa kohta miinuksen puolelle.Irlannin palkkojen ylisuurta kohoamista puolestaan ehkäisevät maan joustavat työmarkkinat. Ulkomailla asuvat irlantilaiset tulvivat takaisin kotimaahansa töihin, ja lisäksi maa on huokutellut luokseen suuret joukot ulkomaalaisia. Sitä paitsi maassa on edelleen työttömiä omasta takaa. Irlannilla on helppoa, koska maa on englanninkielinen ja englanti on nykypäivän yleiskieli, jota jokainen peruskoulun käynyt osaa ainakin jonkin verran. Kieli on ehkä suurin työvoiman liikkuvuuden luonnollinen este, ja tässä kohden Irlanti on Suomea paljon onnellisemmassa tilanteessa. Irlantilaiset ovat olleet suuria Euroopan yhdentymisen kannattajiaEU:sta on ilmeisesti ollut eniten hyötyä pienille reunamaille, kuten Suomelle ja Irlannille. Irlantilaiset tajusivat varhain mistä on kysymys, ja vuonna 1972 peräti 83 prosenttia äänestäjistä kannatti liittymistä Euroopan talousliittoon. Vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen puolesta äänesti 69 prosenttia.Jos Irlannin nousukausi nyt tukehtuu omaan kiihkotilaansa matalien korkojen takia, voi olla että irlantilaisten mielipiteet yhdentymiskehityksestä muuttuvat happamiksi. Viime keväänä äänestäjistä peräti 38 prosenttia sanoi ei Amsterdamin sopimukselle. Tämä oli valtava yllätys maan viidelle poliittiselle puolueelle, jotka kaikki kannattivat sopimusta.
HEIKKI JANTUNEN
(Lähteitä: The Economist, The World Almanac 1998) |
ULKOMAAT -SIVULLE