Kuntaliiton Alanen: Hyvinvointipolitiikan jatko katkolla

Kuntien talouserot kasvussa

Kuntien vuosikatteiden keskiarvon perusteella laskettuna viime vuonna vuosikatetta kertyi asukasta kohti keskimäärin 670 markkaa. Vuotta aiemmin luku oli 977 markkaa ja vuonna 1996 peräti 1 825 markkaa. Suurten, yli 40 000 asukkaan kaupunkien tilanteen paranemisen vuoksi asukasluvulla painotettu vuosikate kuitenkin jonkin verran kasvoi.

Maakunnittain heikoin vuosikate oli Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Korkein vuosikate oli Uudellamaalla.

Vuosikate tarkoittaa kunnan varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen erotusta, siis sitä, miten hyvin kunnan vero- ja muut tulot riittävät kunnan tehtävien hoitoon.

Koska suurilla kunnilla meni enimmäkseen hyvin, kuntatalouden keskimääräinen kehitys oli Kuntaliiton toimitusjohtajan Jussi-Pekka Alasen mukaan viime vuonna tyydyttävä.

Kuntien verotulot kasvoivat 4,6 miljardilla 70 miljardiin ja varsinkin yhteisöverojen yhteensä 12,4 miljardin markan tuotto oli selvästi odotuksia suurempi. Vuosikatetta kertyi yhteensä 6,3 miljardia markkaa eli puoli miljardia edellisvuotta enemmän.

Kuntien liikelaitokset tuottivat katteesta pari miljardia.
- Negatiivisen vuosikatteen kuntia on kuitenkin enemmän kuin koskaan aiemmin ja kahdella kunnalla kolmesta vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen. Keskimääräiset luvut eivät riitä turvaamaan kuntalaisten palveluita, sillä yksikään kunta ei saa pudota matkasta, Alanen painotti.

Selkeä linjaus tavoitteista

Alasen mielestä tulevissa vaaleissa ja uuden hallituksen ohjelmassa ratkaistaan, säilyykö peruspalveluiden hoito Suomessa nykyisellä tasolla.

- Vaalikeskustelussa on korostunut pieni- ja keskituloisten verotuksen alentaminen. Jos se toteutetaan kunnallisveron vähennyksillä, on syytä rehellisesti tunnustaa, että jokainen markka on poissa koulutuksesta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista, Alanen sanoi.

Hänen mielestään kuntien ja valtion on yhdessä laadittava koko vaalikauden kattava ohjelma siitä, millä tasolla kuntien palvelut halutaan pitää ja siitä, miten ne rahoitetaan.

Kuntatalouksien laskennallinen alijäämä oli viime vuonna noin 4,1 miljardia markkaa, ja se pitäisi pikaisesti kuroa umpeen, Alanen sanoi.

Yksi lisätulojen lähde voisi olla kiinteistöverojen korotus maksimiin, joka tuottaisi neljästä miljardista jo puolet.

Alanen muistutti lisäksi, että viime vuosina monen kunnan talouden on pelastanut yhteisöveron ennakoitua parempi kasvu, jonka ei voi luottaa jatkuvan ikuisesti.
- Ei tarvita edes lamaa, vaan pieni notkahduskin riittää, ja yhteisöveron tuotto voi taas pudota miljardeja, Alanen varoitti.

Kuntien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 3,2 miljardilla 114 miljardiin markkaan lähinnä henkilöstökulujen nousun vuoksi. Käyttötalouden valtionosuudet vähenivät 1,2 miljardilla 18,6 miljardiin. Ne kattoivat keskimäärin enää vajaan kuudesosan kuntien käyttötalousmenoista.

Kuntaliiton ekonomistin Jussi Turkkilan mukaan myös valtionosuuksien leikkaukset kouraisivat ankarimmin pieniä kuntia, joiden tulorakenteelle niillä on isompi merkitys.

Yhteisöverojen lisäys taas meni suurelta osin niille paikkakunnille, joilla toimii esimerkiksi kasvavia teknologiayrityksiä tai muita menestyviä suuria firmoja, siis lähinnä kasvukeskuksiin.

Kuntien lainakanta pieneni viime vuonna miljardilla noin 24,7 miljardiin markkaan.

Kuntaliiton tiedot perustuvat 354 kunnalta ja 126 kuntayhtymältä vuodenvaihteessa kerättyihin arvioihin. Ne julkistettiin Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkona.

Tänä vuonna kuntien vuosikatteen arvioidaan alenevan miljardilla markalla. Toimintamenojen odotetaan kasvavan kolmella miljardilla, mutta verotulojen vain 1,5 miljardilla markalla.

STT-MH
5.2.1999