Liikennejärjestelmien kehittäminen kilpailukyvyn edellytys

Pohjolan kolmio vahvistaa Suomen asemaa idän ja lännen linkkinä

Yleiseurooppalaisilla verkostoilla vahvistetaan liikennemarkkinoiden toimintaa. Euroopan komissiossa nähdään tärkeänä myös liikenneyhteyksien edistäminen kolmansiin maihin. Komissio tukee taloudellisesti liikenneyhteyksiä, jotka hyödyttävät koko Eurooppaa. Vuoteen 2010 mennessä on tarkoitus toteuttaa kaikki liikennemuodot yhdistävä yleiseurooppalainen TEN -liikenneverkosto.

Suomen Gateway -asema korostuu Pohjolan kolmiossa

Pohjolan kolmio kuuluu yhtenä 14:sta EU:n nimeämän tärkeimpien liikenneverkon kehittämisprojektien joukkoon. Tämä laajamittainen Euroopan pohjoisen alueen pääkaupunkeja yhdistävä liikennehanke koskee Suomessa mm. liikennekäytävän Turku-Helsinki-Venäjän raja kehittämistä. Suomen osalta Pohjolan kolmio käsittää lukuisia osaprojekteja maantie- ja rautatieliikenteen tehokkuuden parantamiseksi.

Erityisen merkittäväksi Pohjolan kolmio-hankkeen Suomen kannalta tekee Suomen Gateway -aseman korostuminen idän ja lännen yhdistävänä kauttakulkumaana. Vaikka oma idänkauppamme on juuri tällä hetkellä lähes romahtanut, ennustetaan pitemmällä aikavälillä mm. transito -liikenteelle voimakasta kasvua ja monipuolistumista.

Suomessa liikenneministeriön tavoitteena on tuotantomme kilpailukyvyn varmistamiseksi kuljetusten hoitaminen mahdollisimman vähäisellä liikenteellä ja tehokkaalla logistiikalla. Tähän kuuluu transito- eli kauttakulkuliikenteen edistäminen. Suomen kautta kulkeva reitti halutaan kilpailukykyisimmäksi erityisesti vaativien kuljetusten osalta.

Suomalaisella liikennepolitiikalla pyritään säilyttämään tieverkon kunto nykyisellä hyvällä tasolla koko maan osalta. Myös rautateiden kuntoa parannetaan kokonaisvaltaisesti. Liikenneverkkoja kehitetään niin, että eri kuljetusmuotojen välinen yhteistyö tehostuu. Erityisesti panostetaan kuitenkin Pohjolan kolmion TEN -verkkoon kuuluvien liikenneväylien kehittämiseen.

Pohjolan kolmioon kuuluvaa rataverkkoa kehitetään niin, että matka- ja kuljetusajat lyhenevät, liikenteen pullonkaulat poistuvat, liikenneturvallisuus lisääntyy ja rautateiden kilpailukyky paranee.

Maantieliikenteen osalta Pohjolan kolmion keskeinen hanke Suomessa on Pohjois-Irlannin Craigavonista alkava ja Norjan ja Ruotsin läpi Suomeen jatkuvan Eurooppatie E18:n edelleenkehittäminen. Suomessa E18 on 350 km:n mittainen tieyhteys Turusta ja Naantalista pääkaupunkiseudun kautta Venäjän rajalle vaalimaalla. Tällä hetkellä tiestä on Suomessa moottoriväylätasoista noin kolmannes.

E18 tärkeä linkki Venäjälle

Suomen kilpailukyvyn kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yhteydet etelärannikolta EU:n ydinalueille toimivat varmasti ja sujuvasti. Kun Venäjän meritieyhteydet länteen ovat harvojen ja kapasiteetiltaan riittämättömien satamien varassa, suuri osa Venäjän liikenteestä ohjautuu kauttakulkuliikenteenä mm. Suomen kautta. Venäjän avautumisen myötä on Suomen satamista yhdessä Pietarin radan ja E18-tien kanssa kehittynyt tärkeä osa eurooppalaista kuljetusjärjestelmää.

Yleiseurooppalainen mielenkiinto yhteyden kehittämiseen liittyy Venäjän yhteyksiin ja myös tavoitteeseen parantaa unionin syrjäisten alueiden yhteyksiä ydinalueille. E18-tien jatke Vaalimaalta Pietariin on myöskin yksi erittäin tärkeistä liikennekäytävistä, joiden tarkoituksena on tarjota yhteys Itä-Euroopan valtioiden ja Euroopan unionin välille.

Suomella liikenteellinen erityisasema

Maantieteellisestä asemastaan johtuen Suomella on eräitä erityispiirteitä muihin Euroopan unionin maihin verrattuna. Suomella on Euroopan unionin itäisimpänä maana ja ainoana EU-maana, jolla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa, hyvät mahdollisuudet vahvistaa asemaansa idän kuljetuksissa, mistä seuraa myös lisääntyviä investointeja ja työllisyyttä.

Suomessa rataverkon ja tieverkon pituudet suhteessa asukaslukuun ovat suuret. Myös ilmasto-olosuhteet ovat ajoittain hyvinkin vaikeat, mistä ovat hyvänä osoituksena viime päivien ennätyspakkaset. Nämä seikat aiheuttavat suomalaisen liikennejärjestelmän ylläpidolle huomattavia lisäkustannuksia. Tämä yhdessä liikenteen korkean verotuksen kanssa haittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

E18-tien kehittäminen pohjautuu Suomessa ennen kaikkea kansallisiin etuihin. Pohjolan kolmiossa kansalliset ja kansainväliset edut tukevat kuitenkin hyvin toisiaan. Kun Itämeren ympärille on syntymässä keskenään vuorovaikutuksessa toimivia ja kilpailevia talousalueita ja kasvukeskuksia, Etelä-Suomen alueella on merkittävä asema yhtenä tällaisena keskuksena. Itä-länsisuuntaisen kuljetuskäytävän käsittävä E18-tie on tällä hetkellä Itämeren talousalueen ydin yhdistäen etelän kaupungit ja satamat toisiinsa ja Helsinki-Vantaan lentokentälle, joka myös on osa Pohjolan kolmiota.

Ratakapasiteetin kasvu tuo tehokkuutta

Pohjolan kolmion rataverkkoon kuuluvat Etelä-Suomen tärkeimmät rautatieosuudet. Rataverkoston investoinnit vuoteen 2010 mennessä koostuvat pääasiassa rataosien perusparantamisesta ja kehittämisestä. Tärkeimpiä ratakapasiteettia lisääviä hankkeita ovat Luumäki-Vainikkala-lisäraide, kaupunkiradat Helsinki-Huopalahti-Leppävaara ja Tikkurila-Kerava sekä oikorata Keravan ja Lahden välillä. Kaupunkiratojen ansiosta lähi- ja kaukoliikenne voidaan erottaa omille raiteilleen, mistä seuraava ratakapasiteetin lisääminen mahdollistaa myös junien määrän lisäämisen.

Pohjolan kolmion ratahankkeiden rahoitustarve vuosina 1997-2010 on 6,9 miljardia markkaa. Nopeat radat lisäävät vuorovaikutusta asemapaikkakuntien ja ympäröivien alueiden välillä. Suurin suhteellinen väestön ja työpaikkojen kasvu tapahtuukin niillä asemapaikkakunnilla, jotka rautatieliikenteen nopeuttamisen seurauksena ovat noin tunnin työssäkäyntietäisyydellä Helsingistä.

Rataverkon kehittyessä tähän tunnin alueeseen saadaan mm. Lahti, Karjaa, Salo ja Hämeenlinna. Uusi taajamajunayhteys tai oikorata lisää myös merkittävästi pääliikenneväylien ulkopuolella sijaitsevan paikkakunnan liikenteellistä saavuttavuutta.

MIKKO LAITINEN
5.2.1999