Viikon varrelta - taloutta lyhyesti


Niinistö: Valtion suunnalta ei merkittäviä lisäpaineita kuntasektorille

Valtiovarainministeri Sauli Niinistön mukaan valtion suunnalta ei nyt kohdistu merkittäviä uusia paineita kuntasektoriin. Toisaalta on turha elätellä toiveita siitäkään, että valtiontalouteen syntyisi jostain uutta jaettavaa, Niinistö sanoi Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa keskiviikkona.

Niinistö huomautti, että kuntien rahoitusasema on ollut viime vuosina keskimäärin hyvä, joskin heikentymässä. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuria ja lukuisat kunnat eri puolilla maata ovat syvissä vaikeuksissa.

Mitään yleistä kaavaa näiden kuntien ongelmien ratkaisuun Niinistöllä ei ole, mutta esimerkiksi valtionosuuksien tasausjärjestelmää voisi hänen mielestään kehittää kannustavammaksi.

- Viime vaalien alla puhuttiin henkilökohtaisista tuloloukuista, joita tämän vaalikauden aikana on lievitetty. Myös kunnat voivat joutua tuloloukkuun; valtionosuuksien tasausjärjestelmästä voi seurata, että jos kunta pyrkii hankkimaan lisätuloja esimerkiksi aktiivisella elinkeinopolitiikalla, se tasauksen kautta menettää valtionosuuksia, Niinistö huomautti.

Kuntien harkinnanvaraisia avustuksia on tälle vuodelle lisätty. Niinistön mielestä tätä ei kuitenkaan voi hyväksyä pysyväksi ratkaisuksi, vaan tukijärjestelmän tulisi olla kaikille tasapuolinen.

- Harkinnanvaraisia avustuksia pitäisi käyttää lähinnä oireiden lievitykseen, sairaudesta pitää jokaisen itse päästä eroon, hän sanoi.

Kansantalouden näkymät tälle vuodelle ovat hyvät ja sekä valtion että kuntien veropohja näyttää edelleen kehittyvän suotuisasti. Kasvu on kuitenkin vahvasti kotimaisen kysynnän varassa ja maailmantalouteen sisältyy niin paljon epävarmuustekijöitä, että vuodesta 2000 on vaikea sanoa mitään varmaa, Niinistö totesi.


Ruotsalaisraportti: Ulkomaalaisomistus nostaa tehokkuutta ja palkkoja

Ruotsin elinkeino- ja tekniikan kehittämiskeskuksen julkaiseman raportin mukaan ulkomaalaisomistuksella on myönteisiä vaikutuksia ruotsalaisille yrityksille.

OECD:n ja Teollisuuden tutkimusinstituutin selvityksiin perustuva raportissa sanotaan ulkomaalaisomistuksen nostavan tuotantoa. Lisäksi uuden omistajan katsotaan tuovan mukanaan uutta tietoa ja kansainvälisiä yhteyksiä.

Ruotsin radio kertoi raportista, että myös palkat nousevat ja että ne lähenevät kansainvälisten työmarkkinoiden tasoa. Toisaalta ulkomaalaisomistuksella on myös kääntöpuolensa. Päätösvalta katoaa ruotsalaisten käsistä eikä ammattiyhdistyksillä ole enää sananvaltaa konsernien hallituksissa.

Ulkomaalaisomistus ei aina myöskään tee työntekijöiden elämästä ruusuisempaa. Organisaatiolle hyödyttömiksi käyvät työntekijät tietävät vain lisäkustannuksia, joten heitä odottaa uuden omistajan myötä työttömyys.


Ruotsin tapaus pelotteena

Keskuskauppakamari varoittaa Ruotsin mallista, jos esitykset yritysten verotuksen kiristämisestä toteutuvat.

- Ruotsissa on jouduttu nolona toteamaan, että yritykset ja niiden pääkonttorit menevät erilaisissa yhteenliittymissä aina ulkomaille. Tämä on seurausta osinkotulojen kahdenkertaisesta verotuksesta, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K. Mattila sanoo.

Suomessa osinkotuloja on vuodesta 1990 alkaen verotettu vain yhteen kertaan. Nyt jotkut ovat esittäneet palaamista vanhaan kaksinkertaiseen osinkojen verottamiseen.

- Yhteisö- ja pääomatuloverokannan korotus ja paluu osinkojen kahdenkertaiseen verotukseen on Suomen näkökulmasta kuin yksipuolinen aseistariisunta vihamielisen maailman keskellä, Mattila kuvailee.

Mattilan mukaan selvitykset osoittavat, että yksi Suomen parhaista kilpailuvalteista on nykyinen yritys- ja pääomatuloverotus.

- Miksi meidän pitäisi luopua tästä? Luopumista vaativien tulisi vähintäänkin osoittaa, mistä voisimme saada suhteelliset kilpailuedut käyttöömme samaan hintaan, Mattila perää.


Norjan talouskasvu lähes pysähtyi

Kuuden peräkkäisen vuoden huomattavan talouskasvun jälkeen Norjan tilastokeskus (SSB) ennustaa maalle täksi vuodeksi liki nollakasvua. Kasvu alkoi taittua viime vuoden lopulla, ja kotimaisen kysynnän odotetaan nyt supistuvan.

Tilastokeskuksen asiantuntijat ennustavat talouskasvun jäävän tänä vuonna Norjalle hyvin vaatimattomaan 1,1 prosenttiin. SSB:n johtaja Svein Longva uskoo kuitenkin, että 1999 on vain välivuosi, ja että kasvu lähtee uudelleen vauhtiin jo ensi vuonna.

Kasvun hidastuminen vaikuttaa myös työmarkkinoihin. Työttömyyden odotetaan tänä vuonna kasvavan 3,8 prosenttiin viime vuoden 3,2 prosentista. Työttömyysluvut ovat kuitenkin edelleen alhaiset verrattuna moniin muihin Euroopan maihin.

Norjalaiset joutuvat kuitenkin kamppailemaan verrattain korkean korkotason kanssa, joka johtuu mm. talouden likuumenemisesta. Korkojen odotetaan laskevan vuoden kuluessa, mutta SSB arvioi, että korkotaso jää silti selvästi EU-maita korkeammaksi.

Myös inflaatio on Norjassa suhteellisen korkea EU:hun verrattuna. Kun hinnat nousivat viime vuonna 2,3 prosenttia, tämän vuoden inflaatioksi ennustetaan 3,8 prosenttia. Tämä johtuu pääasiassa viime vuoden suurista palkankorotuksista: palkat nousivat keskimäärin 6,3 prosenttia. Norjalaisten ostovoima lisääntyi palkankorotusten myötä keskimäärin neljä prosenttia eli enemmän kuin koskaan aiemmin 20 viime vuoden aikana.


Ifo: Länsi-Euroopan talouskasvu hidastuu

Länsi-Euroopan maiden talouskasvu hidastuu tänä vuonna 2 prosenttiin viime vuoden 2,8 prosentista. Myös viennin kasvu heikkenee ja työllisyystilanne paranee vain hieman, ennustaa saksalainen Ifo-tutkimuslaitos sunnuntaina julkistetussa suhdanneanalyysissä.

Ifo arvioi EU-maiden, Sveitsin ja Norjan talouskasvun nojaavan pääasiassa yksityiseen kulukseen, jonka ennustetaan kasvavan 2,25 prosenttia. Julkisten varojen käyttö lisääntyy Ifon mukaan huomattavasti vähemmän, vain 1,5 prosenttia.

Ifo ei suhtaudu kovin toiveikkaasti muuta maailmaa vaivaavien talouskriisien loppumiseen.
- Etelä-Amerikka päätyy lamaan, Venäjällä tuotannon supistuminen jatkuu ja Kiinassa tilanne on huonommin kuin yleensä luullaan, suhdanneraportissa arvioidaan.

Länsi-Eurooppaan maailman kriisit heijastuvat viennin kasvun supistumisena 4,5 prosenttiin viime vuoden 6 prosentista. Kun tuonti samaan aikaan kasvaa 4, 5 prosenttia, supistuu kauppataseen ylijäämä väistämättä, Ifo arvioi.

Työttömyysaste laskee Ifon mukaan tänä vuonna vain vähän eli 9,75 prosenttiin viime vuoden 10 prosentista.

Länsieurooppalaisten elinkustannusten Ifo arvioi kallistuvan 1,5 prosenttia viime vuoden tapaan.


Ranskassa syntyi jättipankki

Kaksi ranskalaispankkia, Societe Generale ja Paribas, ilmoitti maanantaina yhtyvänsä Ranskan suurimmaksi pankiksi. Uusi pankki on nimeltään SG Paribas, ja kaupan arvo on 15,1 miljardia euroa (90 miljardia markkaa).

SG Paribas sanoi olevansa avoin uusille liittoutumille ja yrittävänsä päästä osakkaaksi tänä vuonna yksityistettävään valtion omistamaan Credit Lyonnais -pankkiin.

Fuusiouutinen oli takaisku BNP-pankille, joka oli lehtien mukaan myös käynyt fuusioneuvotteluja Paribasin kanssa. Markkinoilla uskotaan, että BNP yrittää nyt entistä tarmokkaammin hankkia Credit Lyonnais'n osakkeita.

SG Parisbas kiipeää Credit Agricolen ohi Ranskan suurimmaksi pankiksi. Euroopassa SG Parisbas on taseeltaan toiseksi suurin Deutsche Bank/Bankers Trustin jälkeen ennen sveitsiläisiä UBS ja Credit Suisse -pankkeja ja brittiläistä HBSC-pankkia.


Asuntojen hintojen nousu hidastunut

Asuntojen hintojen nousu on hidastunut ja myyntiajat pidentyneet etenkin pääkaupunkiseudulla, ilmenee Tilastokeskuksen maanantaina julkistamasta hintatilastosta. Tilasto perustuu kiinteistönvälittäjien aineistoon.

Viime vuoden lopulla vanhat kerrostaloasunnot maksoivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 11,9 prosenttia ja muualla maassa keskimäärin 8,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat viime vuoden heinä-syyskuusta loka-joulukuuhun 1,2 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 1 prosentin. Helsingissä asuntojen hintojen nousu lähes pysähtyi, sillä hinnat nousivat vain 0,4 prosenttia.

Vantaalla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat kohosivat 2,6 prosenttia ja Espoossa 1,5 prosenttia.

Vanhan kerrostaloasunnon hinta nousi viime vuoden heinä-syyskuusta loka-joulukuuhun Kuopiossa 2,9 prosenttia, Tampereella 1,7 prosenttia, Turussa 1,5 prosenttia, Lahdessa 0,5 ja Jyväskylässä 0,3 prosenttia. Oulussa sen sijaan kirjattiin 2,9 prosentin lasku.


Sponsoroinnissa urheilu saa antaa tilaa ympäristökohteille

Yhä useammat mainostajat aikovat panostaa ympäristökohteisiin ja kiinnostus urheiluun vähenee. Näin Mainostajien Liiton toimitusjohtaja Kristiina Suhonen tulkitsee liittonsa sponsorointibarometria.

- Myös tieteeseen ja kulttuuriin aiotaan sponsorointikohteina panostaa aiempaa enemmän. Perinteisen urheilun, varsinkin joukkueurheilun, sponsorointi vähenee, Suhonen sanoo.

Mainostajien Liiton kyselyn mukaan sponsorointipanostus kokonaisuutena pysyy ennallaan. Mainostajista runsas viidennes aikoo vähentää tukimäärärahojaan, mutta saman verran on aikeissa lisätä. Loput ilmoittavat pitävänsä panostuksensa entisenä.

Liiton jäsenyritysten keskimääräinen sponsorointibudjetti vuodessa oli 2,1 miljoonaa markkaa. Suhonen kuitenkin korostaa, että sponsorointiin käytettävä rahamäärä vaihtelee yrityksittäin, joten keskiarvoluvut eivät ole tyypillisiä markkamääriä sponsoroinnissa.

Viime vuoden suosituin sponsorointikohde oli yhä urheilu. Yli puolet mainostajista oli sponsoroinut joukkueurheilua tai urheilutapahtumia tai yksilöurheilua.

Joka kolmas kyselyyn vastannut tuki viime vuonna sosiaalisia kohteita ja kulttuuria. Joka kuudes vastaaja ilmoitti käyttävänsä sponsorointia televisiossa ja radiossa.

Suhosen mukaan suuret mainostajat ovat useammin mukana korkea- ja populaarikulttuurin sponsoroinnissa, pienemmät mainostajat sen sijaan sponsoroivat sosiaalisia kohteita. Urheilua tukevat sekä suuret että pienet.

Kyselyn mukaan mainostajat ovat aiempaa tyytyväisempiä sponsorointiinsa. Selvimmin mainostajien tavoitteet toteutuivat korkeakulttuurin tukemisessa.

Mainostajien Liitto teki sponsorointikyselynsä joulu-tammikuussa. Kyselyyn vastasi 183 liiton jäsenyritystä.


Kilpailuvirasto: Suomalaisella Kirjakaupalla ei määräävää asemaa kirjajakelussa

Suomalaisella Kirjakaupalla ei kilpailuviraston mukaan ole niin suurta markkinaosuutta ja asemaa kirjanjakelussa, että se haittaisi pienkustantajien kirjojen jakelua.

Suomen Pienkustantajat ry oli pyytänyt kilpailuvirastoa selvittämään Suomalaisen Kirjakaupan asemaa kirjojen välityksessä. Pienkustantajia huolestutti omien kirjojensa pääsy Suomalaisen Kirjakaupan jakeluun. Ne katsoivat, että Suomalainen Kirjakauppa on määräävässä asemassa markkinoilla.

Pienkustantajat tekivät selvityspyynnön sen jälkeen, kun Sanoma Oy ja WSOY julkistivat fuusionsa. Fuusiossa syntyneen uuden yhtiön suurin tytäryhtiö on Rautakirja, joka omistaa Suomalaisen Kirjakaupan.

Kilpailuviraston mukaan Suomalaisella Kirjakaupalla ei ole kirjojen välityksessä sellaista määräävää asemaa, joka olisi lain vastainen. Mikäli yhtiön asemaa tarkastellaan pelkästään kirjakauppamyynnillä, sen osuus on viraston mukaan noin 25-30 prosenttia. Se ei kilpailuviraston mukaan viittaa määräävään asemaan.

Kilpailuvirasto korostaa, että pienkustantajilla on kirjakauppojen lisäksi useita vaihtoehtoisia jakelukanavia kuten kirjakerhot, kirjaedustajat ja suoramyynti. Lisäksi jos asiakas haluaa ostaa pienkustantajan kirjan, joka puuttuu kirjakaupan valikoimista, se voidaan viraston mukaan hänelle vaivattomasti tilata.

Suomen Kustannusyhdistyksen mukaan noin puolet kustantajien kirjamyynnistä tapahtuu muiden kuin kirjakauppojen kautta.

Koonneet: JHL & IA
5.2.1999


TALOUS -SIVULLE