Metsäohjelma läpäisi hallituksen iltakoulun

Metsäohjelma ei periaatepäätöksenä sido seuraavaa hallitusta. Hemilän mukaan ohjelma tarjoaa kuitenkin hyvän pohjan seuraavalle hallitukselle, ja lisäksi eri tahot ovat vuoden kestäneen valmistelun aikana sitoutuneet ohjelmaan.

Ohjelman ympäristövaikutuksen arviointi eli YVA-selvitys tehdään ennen kuin ohjelmaa lähdetään toteuttamaan eli tänä vuonna. Hemilän mukaan YVA ei tarkoita ohjelman avaamista uudelleen, vaan YVA:n jälkeen katsotaan ohjelman painotustarpeet. Esimerkiksi vuotuista hakkuutavoitetta täsmennetään annetun haarukan sisällä eli 63-68 miljoonan kuutiometrin välillä.

Kiistanalaiset metsien suojelukysymykset siirrettiin ohjelmassa erillisen työryhmän ratkaistavaksi. Arvio metsien suojelutarpeesta tehdään Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin alueelta.

Hakkuut kasvuun

Vuoteen 2010 ulottuvalla metsäohjelmalla tavoitellaan hakkuiden kasvattamista 5-10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa, hakkeeksi käytettävän energiapuun käytön viisinkertaistamista ja puuteollisuuden jalostusarvon kaksinkertaistamista.

Kotimaasta korjataan seuraavan vuosikymmenen kuluessa vuosittain 63-68 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta teollisuuden tarpeisiin ja energiapuuta hakkeeksi viisi miljoonaa kuutiometriä, jos ohjelmaa noudatetaan. Metsissä tämä näkyy avohakkuiden määrän kasvuna lähimmän kymmenen vuoden aikana.

Metsä- ja puuteollisuuden vuotuisten vientitulojen luvataan lisääntyvän 10-20 miljardilla markalla, ja metsänomistajat saavat lisää kantorahatuloja 700-1 500 miljoonaa markkaa vuodessa. Valtio hyötyy ohjelmasta lisääntyvien verotulojen kautta.

Ohjelman arvioidaan tuovan metsäteollisuuteen ja metsätalouteen uusia työpaikkoja, mutta silti ohjelma pystyy vain hidastamaan alan työpaikkojen vähenemistä. Ohjelma lupaa, että alalla on runsaan vuosikymmenen päästä 10 000-15 000 työpaikkaa enemmän kuin ilman ohjelmaa.

Reunaehtoja toteutumiselle

Metsäohjelman toteutumiselle on tukku reunaehtoja, joista keskeisimpiä on metsänhoidon mittavien rästien, kuten taimikonhoidon ja ensiharvennusten hoitaminen suositusten mukaisesti.

Ohjelma ehdottaa, että valtio ja metsänomistajat nostavat metsänhoidon ja metsänparannusten investoinnit nykyisestä noin miljardista markasta 1,5 miljardiin markkaan vuodessa. Metsänomistajien osuus lisäyksestä on suurin, valtion pitäisi puolestaan nostaa muun muassa viime vuosina karsittua valtionapua metsäkeskuksille.

Ohjelmassa myös tähdennetään, että metsäteollisuuden energian saanti pitää turvata kilpailukykyiseen hintaan. Myös tieverkko olisi pidettävä kunnossa.

Hakkuiden rakennetta pitäisi ohjelman mukaan muuttaa siten, että mäntykuitupuuta hakataan nykyistä enemmän.

Vaikutusten arviointi kesken

Kansallista metsäohjelmaa ryhdyttiin valmistelemaan vuosi sitten, ja ohjelma piti saada valmiiksi istuvan hallituksen aikana. Ohjelman vaikutusten arviointi jäi puolitiehen kireän aikataulun vuoksi. Esimerkiksi lisääntyvien kuljetusten ja kasvavan energiakäytön vaikutuksia ei ole selvitetty.

Valmistelun kuluessa ohjelmaa arvosteltiin paitsi laajan YVA:n puuttumisesta, myös hakkuiden kasvattamisesta ja vaihtoehtoisten mallien hylkäämisestä.

Hemilän mielestä hakkuut kasvavat joka tapauksessa, koska puulle on menekkiä. Ministeriä huolestutti enemmänkin se, miten metsät tuottavat rakenteellisesti sellaista puuta mitä tarvitaan.
- Ohjelmassa on kysymys ennen kaikkea siitä, että metsät tuottavat rakenteellisesti sitä puuta kuin teollisuus tarvitsee, Hemilä arvioi iltakoulun jälkeen.

STT - JHL
5.2.1999