Mönkäre: Työttömyyseläkeputkeen puututtava



Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) patistaa jälleen puuttumaan työttömyyseläkeputkeen, jotta työttömyys saataisiin alenemaan. Lisäksi tarvitaan mm. koulutusta ja kuntoutusta, ettei kukaan joutuisi turhaan työmarkkinatuelle.


Mönkäre muistuttaa työttömyysmenojen alenneen viime vuosina ainoastaan ansioon suhteutetun työttömyysturvan vähenemisen vauhdissa. Työmarkkinatuen saajien määrä ja menot ovat olleet ennemmin kasvussa.

- Työttömyysmenojen kehitys osoittaa selvästi, että rakenteellisen työttömyyden kovan ytimen muodostavat työttömyyseläkeputkessa olevat noin 45 000 henkilöä ja noin 100 000 työmarkkinatuen saajaa, jotka ovat olleet työttöminä yli kaksi vuotta, Mönkäre totesi Työttömyyskassojen yhteisjärjestön 50-vuotisseminaarissa torstaina Helsingissä.

Työministeriön mukaisesta työttömyysasteesta työttömyyseläkeputkessa olevien osuus on nyt kuusi prosenttiyksikköä.

Mönkäre varoitti, että jo vuoden kuluttua ensimmäinen suurista ikäluokista - vuonna 1945 syntyneet - täyttää 55 vuotta, mikä on eläkeputken alaraja. - Jo tuon tuon ikäisinä me suomalaiset olemme viime vuosikymmeninä alkaneet harkita työelämästä vetäytymistä.

Mönkäre vakuutti, että hyvällä yhteistyöllä seuraavan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken ihmiset saadaan pysymään työssä nykyistä pitempään.

- Tasapainoinen kokonaisuus luonnollisesti edellyttää, että eläkejärjestelmissä tarvittavien muutosten ohella myös työssä pysymisen ja työelämässä jatkamisen edellytykset turvataan riittävällä tavalla. Tämä tarkoittaa toimia työkykyä ylläpitävään kuntoutukseen ja työelämän ilmapiiriin vaikuttamista.

Työttömyysturva ymmärrettäväksi

Työttömyyskassojen yhteisjärjestön puheenjohtaja Laura Palokangas yksinkertaistaisi työttömyysturvaa. Työttömyysturvalaki on nykyisellään monelle työttömälle kovin vaikeaselkoinen.

- Uudistamistyössä on tavoitteena oltava kansalaisille ymmärrettävä työttömyysturva, joka on läpinäkyvä, hallinnoitava ja työttömiä aktivoiva. Turvan tason, sen saantiehtojen ja rahoituksen on seurattava muuta ansiosidonnaista sosiaaliturvaa.

Palokangas kiisti epäilyt, että kaikki työttömyyskassat eivät toimisi lakien ja säädösten mukaisesti ja että kassoista vuotaisi rahaa vääriin kohteisiin, ammattiliittojen eduksi.
- Sosiaali- ja terveysministeriön saatua lisää resursseja on kassat tarkastettu, eikä mitään suuria vuotoja ole havaittu. Päinvastoin, Palokangas kuittaa.

Kassojen kautta maksettiin viime vuonna etuuksia lähes 11 miljardia markkaa eli noin 2,5 miljardia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Yhteisjärjestö edustaa 48:aa palkansaajakassaa ja kahta yrittäjäkassaa.

STT - JHL
5.2.1999


POLITIIKKA -SIVULLE