 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
SAK:n Parmanne:Tulospalkkaukselle pelisäännöt jo kevään aikana
SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanteen mukaan yritysten maksamille tulos- ja voittopalkkioille tarvitaan pikaisesti yhteiset pelisäännöt.Työmarkkinajärjestöt ovat aloittaneet asian selvittämisen yhteisessä työryhmässä, ja SAK odottaa, että tulospalkkauksen periaatteista voitaisiin sopia vielä tämän kevään aikana. - On selvää, että sillä olisi selkeästi myönteisiä vaikutuksia seuraavaa tulokierrosta ajatellen, Parmanne sanoi Pörssisäätiön seminaarissa Espoossa tiistaina. SAK:n ja TT:n talouspoliittinen työryhmä on arvioinut, että tulospalkkaus voisi olla hyvä sopeutumisen väline EMU-maailmassa. Järjestöjen yhteinen arvio on ollut, että esimerkiksi henkilöstörahasto voisi toimia yrityksen kannattavuuden vaihtelun puskurina. SAK:n viime syksyisessä jäsenkyselyssä työntekijät suhtautuivat tulospalkkaukseen kuitenkin varsin varuksellisesti. Parjanteen mielestä yksi syy tähän voi olla, että järjestelmien periaatteista ei ole perinteiseen suomalaiseen tapaan sovittu osapuolten kesken, vaan ne koetaan työnantajan yksipuolisesti päättäminä "piiskarahoina".
Joka viidettä SAK:n jäsentä palkittuSAK:n jäsenkyselyn mukaan joka viides työntekijä on saanut jonkinlaisia tulospalkkioita. Niiden osuus kokonaisansioista on useimmiten jäänyt alle viiteen prosenttiin kokonaisansioista.Palkkiojärjestelmät olivat teollisuudessa selvästi yleisempiä kuin palvelualalla tai julkisella sektorilla. Miehistä niitä oli saanut kaksi kolmesta, mutta naisista vain noin joka kymmenes. Kyselyyn vastasi 856 SAK:n jäsentä. Tulospalkkioita saaneet SAK:laiset näkivät niissä sekä hyviä että huonoja puolia. Kuusi kymmenestä katsoi järjestelmän kannustavan parempaan ja nopeampaan työntekoon, mutta toisaalta puolet koki niiden lisäävän kiirettä ja suorituspaineita.
Samat ehdot kaikilleVain neljännes vastaajista haluaisi lisätä tulos- ja voittopalkkioiden osuutta palkkauksesta. Hieman yli puolet tahtoisi,että mieluummin kehitettäisiin sopimuspalkkoja.Valtaosa, eli 87 prosenttia SAK:laisista katsoo, että yrityksen palkitsemisjärjestelmien tulisi olla samat koko henkilöstölle. Johtajien optiot hyväksyy alle viidennes vastaajista. Yleisesti suhtautuminen optiojärjestelyihin on hieman epävarmaa, mutta luottamushenkilöistä 63 prosenttia ja kaikista vastanneista 45 prosenttia katsoo, ettei optioita tulisi käyttää lainkaan. Myös Parjanne pitää optiojärjestelyjä pohjoismaisen oikeudenmukaisuusajattelun vastaisena ja katsoo niiden käynnistävän uuden kierroksen tulonjakotaistelussa. - Optiojärjestelyjen yhteiskunnalliset seuraukset voivat olla paljon laajemmat kuin niiden suunnittelijat ovat ajatelleet, Parjanne varoitti.
STT-MH |
TALOUS -SIVULLE