Pirttimäki: Osa rakennevaroista jää käyttämättä


Osa Suomen EU:lta saamista rakennevaroista jää käyttämättä, koska hankkeet eivät toteudu aiotusti, myöntää ylijohtaja Paavo Pirttimäki sisäministeriön aluekehitysosastolta.

Tämän vuoden aikana on päätettävä, mitä tämän ohjelmakauden rahoilla tehdään. Niitä saa maksaa ulos vielä kahden vuoden ajan, jos hankkeen aikataulu sitä vaatii.
- Teemme koko ajan työtä tämän kanssa, siirrämme rahaa hankkeille joissa se saadaan käyttöön, Pirttimäki sanoi.

Vanhoissa EU-maissa rahaa on myös jäänyt käyttämättä. Edellisellä ohjelmakaudella, joka päättyi v. 1993, jäi silloisilta jäsenmailta 15 prosenttia rahoista vaille käyttöä.
- Jos esimerkiksi jokin yrityksen käynnistämä hanke toteutuukin suunniteltua pienempänä, niin sille eivät viranomaiset voi mitään, Pirttimäki totesi.

Tarkkaa arviota on tässä vaiheessa mahdoton antaa, mutta Pirttimäki uskoi kuitenkin, että Suomessa päästään kyllä tarkempaan tulokseen kuin muualla.

- Käyttämättömistä rahoista saattaa muodostua kymmenien miljoonien summia, jopa isompiakin, mutta sitä ei voi etukäteen tietää. Jos tietäisimme jo nyt kuinka paljon jää käyttämättä, niin mehän voisimme korjata asian.

Ohjelmien tuloksia syntyneinä ja säilyneinä työpaikkoina kysellään jatkuvasti, mutta Pirttimäki huomautti, ettei mitään lopullista tilinpäätöstä voi tehdä ennen kuin rahoituskausi ja hankkeet ovat päättyneet. Monien hankkeiden vaikutukset näkyvät vasta jonkin ajan kuluttua, monet ovat vasta alkamassa.

Hassutkin ideat voivat toimia

Rakennerahastot olivat yksi suurimpia EU-jäsenyyden tuomia muutoksia Suomessa, ja ihmetystä on syntynyt niin virkakoneistoissa kuin sen ulkopuolella. Kansa on ihmetellyt kun EU-tuella on maalattu maitolaitureita, suunniteltu lumilinnoja ja rakennettu hiihtoputkia.

Pirttimäen mukaan muutama hassulta kuulostanut tuensaaja on itse asiassa osoittautunut oikein onnistuneeksi ideaksi. Näitä ovat esimerkiksi Kemin lumilinna ja Kainuun hiihtoputki, hän mainitsee.

Pirttimäki torjuu arvostelun, että Suomessa olisi pilkottu rahat liian pieniin hankkeisiin. Hänen mukaansa pienet hankkeet istuvat hyvin harvaan asuttuun ja maaseutumaiseen maahan.

Rahat isommissa paloissa

Hallinnolle lähteminen mukaan uuteen järjestelmään oli työn takana. Töitä oli tehtävä useiden ministeriöiden ja alueiden kanssa, mikä varsinkin aluksi oli kankeaa. Toisaalta pitkä rahoituskausi tuo tiettyä pitkäjänteisyyttä ja vakautta suunnitteluun, Pirttimäki huomautti.

Ensi kaudella on tarkoitus, että rahoja ei jaeta yhtä tarkkaan etukäteen eri hallinnonaloille, vaan katsotaan kauden edetessä mitä hankkeita pidetään hyödyllisimpinä. Seurantaa varten luotu tietokonejärjestelmä saatiin kuntoon viime vuonna.

- Kun esittelimme tätä viime viikolla EU:n komissiolle niin he toivoivat, että muutkin maat siirtyisivät vastaavaan reaaliaikaiseen järjestelmään ja luopuisivat tukkimiehen kirjanpidosta, Pirttimäki kehaisi.

STT-MH
5.2.1999

POLITIIKKA -SIVULLE