Puolustusministerin avaus ei ottanut tulta

Taina poistaisi esteet rauhaanpakottamiselta

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kalevi Lamminen (kok.) ihmetteli, mitä ministerin kiireen taustalla on.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Markus Aaltonen (sd.) piti parempana, että rauhanturvalakia pohditaan vasta sen jälkeen, kun puolustusvoimia koskeva laki on ensin uudistettu.

Taina esitti Helsingin Sanomissa keskiviikkona rauhanturvalain muuttamista niin, että kriisinhallintaoperaatioissa mukana olevat suomalaiset voisivat osallistua myös ns. rauhaanpakottamiseen.

Ministerin mielestä kriisinhallintalain pitäisi olla yhteneväinen muiden NATO:n rauhankumppanuusmaiden lakien kanssa, jotta yhteistyön kehittämistä kriisinhallinnassa voidaan jatkaa.

Lamminen myönsi, että Suomen nykyinen laki voi johtaa käytännössä kummallisiin tilanteisiin. Hän muistutti kuitenkin, miten "laineet kävivät korkealla", kun suomalaisten lähettämisestä sotatoimiin keskusteltiin eduskunnassa edellisen kerran. Sen vuoksi hän haluaa ministeriltä enemmän perusteluja.

- Onko ongelmalliseen tilanteeseen törmätty enemmän kuin yhden ainoan kerran, odotetaanko, että niitä tulee lisää vai onko jotain erinomaista tapahtumassa, Lamminen kyseli.

Myös Aaltosen mielestä jonkinlaista painetta ja tarvetta lain tarkistamiseen on, kuten Bosnian kokemus on osoittanut. Rauhanturvalain muuttamista on kuitenkin syytä katsoa vasta, kun tekeillä oleva uusi laki puolustusvoimista on saatu aikaan.

Aaltosen mielestä on hyvä, että eduskunta voi tapauskohtaisesti päättää, mihin operaatioihin suomalaisia lähetetään.
- Meidän systeemi on hyvin parlamentaarinen, eikä siitä pitäisi luopua sen vuoksi, että muualla on toisin, Aaltonen sanoi.

Kiistaa upseerien "pakkosiirroista"

Puolustusministeri Taina ehdotti myös toista muutosta, joka mahdollistaisi upseereiden määräämisen ulkomaille kriisinhallintatehtäviin. Tarkoituksena on varmistaa riittävästi kantahenkilökuntaa ulkomaisiin tehtäviin.

Tainan mukaan tämä ei merkitsisi upseereiden pakkosiirtoa ulkomaille. Hän sanoo kuitenkin lehtihaastattelussaan, että upseereiden kannattaa "puolustusvoimien sisällä tehdä urasuunnitelmat niin, että ulkomailla työskentely katsotaan myönteiseksi osaksi uraa".

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Lamminen näkee taustalla kuitenkin selvää pyrkimystä pakkosiirtoihin.
- Kun upseereita ei saada lähtemään huonon palkan vuoksi eikä enempää haluta maksaa, niin pistetään sitten pakkosiirto.

"Toisten housuilla helppo istua"

Lammisen mielestä kysymys on samantapaisesta palkkaongelmasta kuin siitä, että lentäjät jättävät joukolla puolustusvoimat.

Hän perustelee esimerkillä: Kambodzhassa miinanraivausta johtavalle kehitysasiantuntijalle maksetaan verottomana 350 000 markkaa vuodessa ja 60 000 markan asettautumiskorvaus. Bosniassa palveleva everstiluutnantti saa verojen jälkeen 130 000 markkaa vuodessa.

- Ei voi tulla kysymykseen, että upseerit pakotetaan lakia muuttamalla ulkomaille sillä, etteivät muuten saa upseerin valtakirjaa. Sanoisin niin, että toisten housuilla on helppo istua, Lamminen lisäsi.

STT - JHL
5.2.1999