Univaje tulee kalliiksi


Univaje aiheuttaa Kelan tutkijoiden mukaan Suomessa vuosittain yli viiden miljardin markan menetykset. Unen puutteesta johtuva väsymys lisää tapaturmia, töistä poissaoloja, sairastavuutta sekä lääkkeiden liikakäyttöä.

Univajeen aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen tulee yhteiskunnalle erityisen kalliiksi ja tähän asiaan ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, sanovat Kelan tutkijat Markku T. Hyyppä ja Erkki Kronholm.

Hyyppä ja Kronholm ovat kirjoittaneet aiheesta tietokirjan Uni ja vire, jossa etsitään myös unihäiriöiden syitä, sekä keinoja, joilla niistä voi päästä eroon.

Tuottavuuden laskusta suurimmat kustannukset

Univaje ulottaa lonkeronsa kaikille elämän alueille, mutta suurimmat kustannukset univaje aiheuttaa tuottavuuden laskuna. Lähes yhtä paljon markkoja menetetään tapaturmien vuoksi.

Tapaturmista vain liikenneonnettomuuksien merkitys on yleisesti tiedossa. Nämä ovat kuitenkin vain pieni osa kaikista uneliaisuudesta johtuvien tapaturmien aiheuttamista kuluista.

Unettomuus lisää toistaiseksi julkaisemattoman tutkimuksen mukaan terveydenhoitopalvelujen käyttöä. Unettomat käyttävät 2-3 kertaa enemmän avoterveydenhuollon palveluja kuin hyväuniset.

Huonosti nukkuvista yli 53 prosenttia ja hyvin nukkuvista vain alle 40 prosenttia on saanut sairaalahoitoa kerran tai useammin.

Unettomuuden hoito kannattaa

Unettomuutta kannattaa siis hoitaa ja hoitotulokset ovat olleet myös erinomaisia, vakuuttaa Hyyppä.

Jos unettomuus jatkuu kolmatta viikkoa, syy on Hyypän mielestä tutkittava perusteellisesti. Kaikissa keskussairaaloissa on unihäiriöitä selvittäviä työryhmiä tai klinikoita.

Ennen ammattiauttajalle menoa, voi kuitenkin kokeilla omin päin erilaisia keinoja, joilla voisi päästä unihäiriöistä eroon.

Kansanviisaudet unen vitsauksia

Suomalaisen hyvä uni merkitsee sitä, että uneen vaivutaan noin 10 minuutissa, minkä jälkeen rauhallinen uni kestää noin 7,5 tuntia.

Uneen vaipumisesta ilman unilääkkeitä on kirjoitettu erilaisia oppaita, mutta suurin osa näistä neuvoista on Hyypän mielestä enemmänkin kansanperinnettä, uskomuksia ja muuta tutkimatonta tietoa tai mystiikkaa.

Kahvin juontia esimerkiksi neuvotaan yleisesti välttämään, mutta väestötutkimukset osoittavat, että eniten kahvia juovat nukkuvat parhaiten.

Ravintosuositukseksi unettomalle riittää Hyypän mielestä ruuan keveys. Myöhäistä syöntiä on perinteisesti kehotettu välttämään, mutta jos ilta-aterioinnista nauttii, se ei estä unta.

Sen sijaan innokkaat myöhäisillan keskustelut, flirtti ja muut voimakkaat mielenliikutukset estävät uneen vaipumisen, sanoo Hyyppä.

Uneen ilman lääkkeitä

Terveet ihmiset nukkuvat yksin paremmin kuin toisen kanssa, joten unettoman kannattaa harkita yksin nukkumista, jos painajaiset tai yölliset pelot eivät häiritse unta.

Ennen nukkumaan menoa Hyyppä suosittelee purkamaan kaiken päivän aikana mieleen kertyneen kuonan.

Jos uni katkeaa kesken, vuoteeseen ei kannata jäädä lojumaan uutta unenpäätä odottamaan. Tiskaaminen, kutominen, lukeminen tai rentoutusharjoitus edistävät uneen pääsyä.

Vuoteeseen palataan vasta noin 20 minuutin kuluttua. Jos uni ei vieläkään tule 20 minuutissa, homma toistetaan. Hyypän mukaan tämä ohjelma on tieteellisesti koeteltu ja unilääkkeitä tehokkaampi keino.

Yrteistä ei apua juurikaan heltiä

Aivojen kemian tutkijana Hyyppä on seurannut tryptofaani-aminohaposta ja melatoniinista käytyä keskustelua. Niihin asetettiin suuria odotuksia, mutta kriittisten tutkimusten mukaan ne eivät unetonta juurikaan auta.

Valeriaanaa lukuunottamatta myöskään yhdelläkään luonnon yrtillä tai uutteella ei ole todettu olevan lume-valmistetta tehokkaampaa vaikutusta uneen. Yrttiteet ja perinteinen lääkekasvi mäkikuisma voivat kuitenkin rauhoittaa ja auttaa lievässä unettomuudessa.

Kun kotikonstit eivät auta, voi hakeutua asiantuntijoiden ohjaukseen. Maailmalla on kehitetty erilaisia käyttäytymishoitomalleja, jotka korjaavat ainakin joitakin unettomuuden piirteitä.

Käyttäytymishoidot voivat vähentää myös masennusta, mutta jos unettomuuden taustalla on syvä masennus, tarvitaan Hyypän mukaan psykiatrista lääkehoitoa.

Lääkehoitoa ei kuitenkaan pitäisi jatkaa 3-4 viikkoa kauemmin, ellei kyseessä ole kroonisen unettomuuden hoito.

STT-IA
5.2.1999

AJASSA -SIVULLE