Yhtiöt käyttivät albanialaisten säästöjä missikisoihin ja Formula-mainoksiin

Pyramidiyhtiöiden romahdus tuntuu Albaniassa vielä pitkään



Viisi miljoonaa markkaa missikisoihin Tiranassa, yli kaksi miljoonaa Formula-kisojen mainokseen, kaksi miljoonaa vaatimattoman jalkapallojoukkueen perustamiseen pienessä Lushnjan kaupungissa.


Näin käyttivät albanialaisten rahoja sijoitusyhtiöt, joiden romahdus saattoi Albanian sekasortoon keväällä 1997. YK:n kehitysjärjestön UNDP:n raportin mukaan pyramidiyhtiöt aiheuttivat köyhässä Albaniassa tuhon, jolle ei ole vertaista missään muussa maassa.

Sadattuhannet albanialaiset sijoittivat rahansa yhtiöihin, jotka lupasivat jopa 50 prosentin kuukausikorkoja.

Albanialaisia ei ilahduttane, että esimerkiksi Vefa-yhtiö käytti runsaat kaksi miljoonaa heidän rahoistaan saadakseen yhtiön nimen näkyviin Formula-kisojen aikana.

Rahojensa menettämisestä raivostuneet ihmiset lähtivät alkuvuodesta 1997 kaduille. Tilanne johti hallituksen vastaisiin mellakoihin, armeijan aseiden ryöstämiseen ja noin 2 000 ihmisen kuolemaan.

Kevään tapahtumien selvittely on vasta alkanut Albaniassa. Tutkijat, toimittajat ja poliitikot pohtivat, mistä kriisissä oikein oli kysymys. Myös albanialaisten rahojen kohtaloa selvitellään yhä. Paikalliset tiedotusvälineet kertoivat äskettäin, että Vefan rahoja on löydetty salaiselta pankkitililtä Sveitsistä.

Albanialaisten suurta intoa sijoittaa kaikki säästönsä hämäräperäisiin yhtiöihin on selitetty kokemuksen puutteella. Eristäytyneinä eläneillä albanialaisilla ei ollut kokemusta sijoittamisesta tai kapitalismista, ja yhtiöt herättivät toiveet äkkirikastumista. Laillinen pankkitoiminta oli maassa kehittymätöntä.

Albanian siirtyminen kommunismista kohti markkinataloutta näytti etenevän suhteellisen hyvin aina vuoteen 1996 asti: bruttokansantuote kasvoi, inflaatio laski, budjettivaje oli kurissa.

Pyramidiyhtiöiden romahdus teki YK:n raportin mukaan lähes kaiken tyhjäksi, ja Albania oli jälleen 1990-luvun alun tilanteessa.

Hallitus syypää

Maailmanpankin mukaan albanialaiset menettivät sijoitusyhtiöissä noin kuusi miljardia markkaa, mikä on puolet vuoden 1996 bruttokansantuotteesta.

Pyramidiyhtiöitä alkoi syntyä vuosina 1993 ja 1994, jolloin ne tarjosivat 4-5 prosentin kuukausikorkoa. Uusia yhtiöitä sikisi nopeasti, ne kilpailivat keskenään ja kuukausikorko kohosi kymmeniin prosentteihin.

Yhtiöt pystyivät maksamaan vanhoille asiakkaille uusilta sijoittajilta saamillaan rahoilla. Jossain vaiheessa uusia sijoituksia ei kuitenkaan enää tullut, ja yhtiöt kaatuivat omaan mahdottomuuteensa.

Osa yhtiöistä oli "puhtaita" pyramidiyhtiöitä, jotka eivät sijoittaneet rahoja mihinkään. Osa sijoitti ainakin jonkin verran mm. kiinteistöihin ja tehtaisiin.

Kevään 1997 romahduksen jälkeen ulkomainen tilintarkastusyhtiö asetettiin selvittämään viiden suurimman sijoitusyhtiön tilaa. Viime vuonna valmistuneen selvityksen mukaan yhtiöillä ei ole lähimainkaan tarpeeksi varoja velkojensa maksuun.

UNDP:n raportista käy ilmi, että suurin osa albanialaisista syyttää rahojensa menetyksestä maan silloisen presidentin Sali Berishan hallitusta.

Kansainvälisten laitosten varoituksista huolimatta hallitus katseli vuosikausia yhtiöiden toimintaa puuttumatta siihen millään tavalla.
- Syytökset ovat oikeutettuja, joutuu demokraattisen puolueen apulaisjohtaja Genc Pollo myöntämään.

Hän kuitenkin puolustautuu sanomalla, että rahalaitoksilta tulleet signaalit olivat "ristiriitaisia".

Pollo viittaa myös siihen tosiasiaan, että pyramidiyhtiöitä toimi myös muissa maissa, esimerkiksi Romaniassa, Serbiassa ja Venäjällä. Missään muualla ne eivät kuitenkaan herättäneet samanlaista sijoitusryntäystä.

Voittajan rahat huumeisiin

Kaikki albanialaiset eivät menettäneet rahojaan yhtiöissä, vaan alkuvaiheessa osallistuneet sijoittajat jopa voittivat. Yksi "voittajista" makaa tiputuksessa sotilassairaalan huumeklinikalla Tiranassa.

Parikymmenvuotias riutuneen, äärimmäisen laihan näköinen mies on kolmatta kertaa vieroitushoidossa sairaalassa. Huumeisiin hän tutustui ollessaan käymässä ystäviensä luona Italiassa.
- Minua onnisti pyramidiyhtiöissä, nuori mies sanoo. Rahat hän käytti huumeisiin.

Mies on aloittanut yliopisto-opinnot, mutta keskeyttänyt ne. Huumeidenkäyttöä hän perustelee turvattomuudella, työttömyydellä, tyhjyydellä.
- Elämä on tyhjää, vain kuljeskelua kaduilla, hän sanoo.

STT-IA
5.3.1999


ULKOMAAT -SIVULLE